Voiko 5v.n kasvatuksessa käyttää voimaa, jos vaikka hampaiden pesu ei muuten suju?

jos ei pestä hyvällä, niin sitten itketään ja pestään. Meillä näin. En minä ainakaan jaksa monta kertaa päivässä alkaa lepertelemään jonkin asian tärkeydestä, jos on kiire lähteä ja lapsi vaan tahallaan vetkuilee ja juoksee karkuun tms. tosi ärsyttävää. Kuria olla pitää.

En siis tarkoita väkivaltaa tai satuttamista, vaan kiinnipitoa esimerkiksi silloin, kun lapsi ei suostu hampaiden pesuun. Meillä aikuinen auttaa lasta hampaiden pesussa ja yleensä se sujuukin mukavissa merkeissä, mutta välillä lapsi temppuilee eikä suostuisi hampaiden pesuun.

Itse selitän lapselle hampaiden pesun pakollisuuden lempeästi mutta jämäkästi, ja hetken päästä lapsi on suostuvainen yhteistyöhän.

Miehen kanssa tällaiset tilanteet taas ajatuvat valtataisteluun, missä lopulta mies ottaa lapsen syliin ja pesee hampaat lapsen itkiessä kun pesutarpeesta ei päästä yhteisymmärrykseen, vaikka mieskin selittää pesun tarpeellisuuden siinä samalla kun pesee hampaat.

Minusta mies voisi ensin selvitellä tilanteen lapsen kanssa sanallisesti ja saada lapsen suostuvaiseksi hampaidenpesuun ilman että ajaudutaan valtataisteluun ja itkuun. Se varmaan veisi muutaman kerran vähän enemmän aikaa kuin se että hampaita aletaan pesemään vastustuksesta huolimatta, mutta helpottaisi tilannetta jatkossa. Nyt kun hampaiden pesusta alkaa kehkeytyä valtataistelu, niin se alkaa toistumaan yhä useammin.

Miten te toimisitte vastaavassa tilanteessa?

Miten miehen tulisi toimia? Minusta tuo itkettäminen ei ole hyvä tapa kasvattaa lasta, koska oman kokemukseni mukaan lapsi ei temppuile turhasta, vaan kaipaa enemmänkin aikuisen ymmärrystä ja positiivista huomiota kuin käskemistä. Näitä saatuaan hän yleensä onkin hyvin yhteistyöhaluinen.

Enkä osaa tuohon oikeen mitään sanoa. Mun mielestäni nykykasvatus on usein ihan liian lepsua ja pennut riekkuu miten sattuu, mikä on ärsyttävää. Aina ei ole aikaa neuvotteluihin siellä täällä ja tuolla, ja teidän lapsenne alkaa jo olla sen verran iso, että on naurettavaa tuollainen pelleily häneltä. Tietää kyllä mistä on kysymys, mutta vänkää vaan.

Mä varmaan kokeilisin ensin vaikka tarrataulua, eli positiivisen kautta sitä, että hampaat vaan pestään vänkäämättä. Jos ei auta, niin selkeät sanktiot tuosta vänkäämisestä: jos ei onnistu pesu, niin karkkipäivä perutaanpelioikeus lähtee/joku lelu lähtee/ joku muu kiva juttu perutaan.

IHan turhaa tuollainen loputon selittelykään.

Kun sitä käyttää pienestä asti se tehoaa nopeasti heti. Sopii hyvin tällaseen tilanteeseen jossa ei periaatteessa ole kiire mihinkään. Sanon lapselle ystävällisesti mutta jämäkästi että hampaat pestään, piste. Vaihtoehdot on että pestään heti tai sitten odotetaan kunnes huvittaa pestä. Jos valinta on odotetaan, sitten ruvetaan odottamaan kunnes huvittaa. Lapsi ei saa tehdä mitään muuta kuin odottaa. Jos yrittää riehua tai leikkiä kielto, ja jos tosissaaan riehuu, jäähy. Mutta mitään muuta vaihtoehtoa ei ole kuin odottaa tai pestä. Meidän lapselle on toiminut hyvin. Aluksi oli tietysti kaikenlaista kokeilua, mutta nyt ei tarvi sanoa kuin että tehdäänkö vai odotetaanko kunnes huvittaa ja avot, tehdään.

Aina ei ole aikaa odottaa loputtomiin tai antaa lapselle periksi kaikessa. Kyllä meillä on välillä pesty väkisin hampaat tai väkisin puettu selkä kaarella kirkuvaa muksua.



Jos homma menisi keskusteluksi ja suostutteluksi ja odotteluksi, niin aika monet kerrat olisi muksut menneet vasta aamuyöstä nukkumaan tai vanhemmat myöhästyneet töistä tunnin tai pari. Ihan sille linjalle ei todellakaan lähdetä.

eikä silloin kun on kiire. Mutta kiireettomissä tilanteissa mitääntekemättömyys on meidän muksulle pahinta myrkkyä ja tilanne laukeaa todella nopeasti :D. Ja mikä parasta parin ekan kerran ei tarvi tehdä mitään muuta kuin odottaa sen minuutin kun muksu kyllästyy katselemaan seiniä. Ei mitään väsyttäviä selityksiä hammaspeikoista tai karkkipäivän perumisia tai muuta päänvaivaa vaativaa.



Ja toki meilläkin on väkisin tehty silloin kun se on järkevää. Kannettu huutava ja kiljuva ulos jostain tilanteesta tms. Mutta haluanko ruveta väkisiin pesemään potkivan ja huutavan lapsen hampaita vai venata muutaman minuutin...?



t. se odottelua harrastava

vaan se vain provosoi huonoa käytöstä, jos vanhempikin lähtee uhkailemaan.



Mikä tehoaa on lapsen mielipiteen kuuntelu, sillä aina noihin temppuiluihin on löytynyt joku syy - vaikkapa pelko että heiluvaa hammasta sattuu kun sitä harjaa liian kovaa. Kun tällaisessa tilanteessa kuuntelee mitä lapsella on asiaa ja reagoi siihen toiminnallaan, mitään vastustusta ei ilmene. Lapsi on siis mielestäni hyvin yhteistyöhaluinen ja helppokin (vaikka tuokin mielipiteensä ja tarpeensa kuuluviin), kunhan kokee tulevansa kuulluksi. Hän noudattaa mielellään sääntöjä ja rajoja.



Meillä ei siis käydä normaalisti (ainakaan minä) mitään pitkiä selittelyjä tai keskusteluja rajoista ja siitä mitä saa tehdä ja mitä ei. Etenkin lapsen ollessa pienempi häntä on ohjattu paljonkin sekä lyhyen selityksen että fyysisen ohjauksen avulla (kielletty toiminta on pysäytetty tai lapsi nostettu pois kielletyistä paikoista ja tilanteista).



Jotenkin vaikuttaisi, että tuo kiinnipitäminen ja väkisin hampaiden peseminen loukkaa häntä suuresti. Kai lapsikin toivoo saavansa arvostavaa kohtelua?