3 vuotiaan taidot

10.12 Kolmevuotias lapsi neuvolassa

Lastenneuvolaopas

1.6.2004

Sosiaali- ja terveysministeriö



Lapsen täyttäessä kolme vuotta voidaan perheen tapaaminen järjestää joko terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa tai yksinomaan terveydenhoitajan kanssa. Kaikkien lasten 3-vuotislääkärintarkastus voidaan jättää pois, jos paikkakunnalla on jostain karsittava niukkojen lääkäriresurssien vuoksi. Lääkärin neuvolatyö on kuitenkin syytä mitoittaa niin, että terveydenhoitaja voi ohjata tarkastuksensa perusteella lapsen herkästi lääkärin vastaanotolle. Tarkastus voidaan tehdä myös kotikäynnillä tai osa käynnistä voidaan korvata ryhmäneuvolalla, jolloin yksilötapaamiseen tarvitaan vähemmän aikaa. Kehitysseulontojen laajuudesta voidaan päättää paikallisesti: (ks. Neurologisten ongelmien seulonnat 1).



Joissakin neuvoloissa on käytössä neuvolan ja päiväkodin yhteinen Kolmevuotiaan lapsen kehityksen arviointilomake. Lomakkeeseen on päiväkodissa kirjattu tietyt huomiot lapsesta, ja tieto kulkee vanhempien mukana neuvolaan. Neuvolatarkastuksen perusteella terveydenhoitaja tai lääkäri kirjaa siihen omat huomionsa päiväkodin tiedoksi mahdollisin jatkotoimenpide-ehdotuksin.



Terveen kolmevuotiaan lapsen kehitysvaihe. Lapsi osaa hyppiä tasajalkaa ainakin yhden hypyn verran. Tasapaino pysyy hetken yhden jalan varassa. Hän pystyy heittämään palloa molemmilla käsillä niin, että pallo lähtee tarkoitettuun suuntaan. Hän osaa kävellä varpaillaan. (Jotkut kävelevät jopa koko ajan. Se on normaalia, jos seistessä kantapää on maassa.) Pihtipolvet ovat pahimmillaan. Lapsi osaa sanoa useita sanoja selvästi ja ymmärrettävästi, ja hän puhuu lyhyitä lauseita. Puhe voi olla takeltelevaa ja toistavaa. 3-vuotias kyselee paljon "miksi, missä" -kysymyksiä. Yleensä tämänikäinen kykenee keskittymään n. 15 minuutin ajaksi, kun hän esimerkiksi leikkii yksin. Lapsi matkii usein aikuisten arkitoimintoja esim. syöttämällä nukkea. Hän pitää luetuista kertomuksista, kun hän voi itse seurata tarinaa kuvia katsomalla. Hänen tulisi reagoida musiikkiin tavalla tai toisella. Hän on omistushaluinen, itsenäinen ja utelias. Hän kokeilee leluja: tunnustelee, taputtaa, kaataa ja tyhjentää, puristelee ja täyttää. Hän pitää yleensä yksinkertaisesta rakentelemisesta, mutta piirtäminen on vielä töhertelyä. Tavallisesti 3-vuotias lapsi kykenee ajamaan kolmipyöräistä pyörää, ja leikit kiinnostavat sekä ulkona että sisällä. Kolmevuotias on jo oivaltanut, että hän pystyy omalla tahdollaan vaikuttamaan ympäristöönsä. Lapsi hakee myös eroa itsensä ja muiden välille ja haluaa konkreettisesti kokea, että hänestä pidetään huolta. Käytännössä nämä piirteet tarkoittavat, että lapsi on usein varsin uhmakas ja vaativa. Monet vanhemmat ovat väsyneitä yhä jatkuviin kiukkukohtauksiin. Kieltoja ja sääntöjä pitäisi jaksaa noudattaa johdonmukaisesti. Toisten lasten kanssa leikki sujuu vielä vaihtelevasti, vaikka lapsi nauttiikin toisista lapsista. Useimmat leikit käydään rinnan toisten lasten kanssa. Varsinaiseen yhteisleikkiin 3-vuotias ei vielä kykene. Kolmevuotias osaa riisua itse ja pystyy pukemaan helppoja vaatteita päälleen tai nuken päälle. Monet 3-vuotiaat tutkivat innokkaasti sukupuolielimiään ja leikkivät niillä. Lähes kaikilta ulostaminen ja virtsaaminen onnistuvat pottaan. (Vasta yli 4-vuotiaan katsotaan tuhrivan.) Noin puolet 3-vuotiaista lapsista on myös yökuivia. Tutista pitäisi olla päästy jo eroon.



Vanhempien voimavarojen ja huolien tunnistaminen ks. Yksivuotias lapsi neuvolassa 2. Lisäksi



* vanhempien käsitys lapsen puhetaidoista, keskittymiskyvystä, arkitoimintojen matkimisesta, kertomuksien kuuntelemisesta,(musiikkiin reagoimisesta)

* oman tahdon edelleen kehittyminen, ja miten vanhemmat jaksavat sen kanssa

* lapsen omatoimisuus päivittäisissä asioissa

* päivävaipan tarve, tutin käyttö

* miten lapsi leikkii toisten lasten kanssa



Terveysneuvonta ks. Yksivuotias lapsi neuvolassa 2. Lisäksi otetaan esiin



* 3-vuotiaan kehitysvaihe: 3-vuotias on mallioppija. Perheen yhteinen puuhailu ja arkitoiminnoista oppiminen. Vanhempia kannattaa ohjata kiittämään ja kannustamaan lastaan, keskustelemaan lapsen kanssa, vastailemaan lapsen loputtoman tuntuisiin kysymyksiin ja lukemaan satuja lapselleen;

* D-vitamiinilisä (loka-maaliskuussa); lapsen ja perheen fluorihammastahnan ja ksylitolin käyttö

* television ja videoiden katselun rajoittaminen ja mahdolliseen tietokoneeseen suhtautuminen (ks. luku Lapset ja tietotekniikka 3)



Kolmivuotiaalta lapselta tutkitaan:



* yleisvaikutelma

* pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys

* lapsen yläetuhampaiden puhtaus (jos hampaat ovat plakin peittämät, lapsi lähetetään suun terveydenhuoltoon)

* kasvojen symmetria (jos selkeää epäsymmetriaa, lapsi lähetetään suun terveydenhuoltoon)

* psykososiaalinen kehitys: lapsen tulisi olla kiinnostunut muista lapsista, kyetä odottamaan hetken aikaa ja kestää vanhemman lyhyt poissaolo

* karkea motoriikka: kävely, varpailla kävely, yhdellä jalalla seisominen, hyppääminen ja pallon heittäminen (ks. kuvaus edellä). Kävelyn tulee olla suuntatietoista, rytmikästä, joustavaa, rentoa. Suuntatietoisuuden pitäisi säilyä siitä huolimatta, että lapsi katselee ympärilleen.

* puheen ymmärtäminen: noudattaa yksinkertaisia ohjeita, näyttää raajat ja kasvojen osat

* puheen tuottaminen: vähintään 3 sanan lauseet, käyttää monikkomuotoja

* käsitteiden ymmärtäminen: ymmärtää suuren ja pienen eron kuvatehtävässä, pystyy luokittelemaan eri väriset palikat eri paikkoihin. Lapsen tulisi myös ymmärtää sukupuolten ero.

* kuullun hahmotus: erottaa samantyyppiset sanat, jotka tarkoittavat eri asiaa

* silmä-käsi yhteistyö: pystyy rakentamaan 7 palikan tornin, jäljentää ympyrän, pysty- ja vaakaviivan, pystyy kiertämään korkin auki

* näköhavainto: lähi- ja/tai kaukonäöntarkkuus (on suositeltavaa tutkia molemmat) esim. LH-tauluilla ja -korteilla (jos lapsi on ko-operatiivinen), karsastus peittokokeella ja Hirschbergin kokeella. Stereonäkö voidaan tutkia esim. TNO-testillä, mikäli sellainen on neuvolassa käytössä.

* jos puheen ymmärtämisessä tai tuotossa on ongelmia, on varmistettava, että lapsen kuulo on normaali (ks. luku Kuulon ja näon seulonnat 4)



Mikäli vähintään kolmessa karkeamotoriikkaa tutkivassa osatehtävässä on poikkeavuutta, lapsi lähetetään lisätutkimuksiin fysioterapeutille tai lastenneurologian poliklinikalle paikallisen hoito-ohjelman mukaisesti. Kahdessa osatehtävässä epäonnistunut lapsi kannattaa tutkia uudelleen jonkin ajan kuluttua. Vastaavalla tavalla tehdään kokonaisarvio myös muista osa-alueista.



Näöntarkkuuden tutkiminen ei aina onnistu puuttuvan ko-operaation vuoksi. Ellei ole erityistä syytä epäillä heikkonäköisyyttä, tutkimusta voidaan lykätä näissä tilanteissa myöhemmäksi. Lisätutkimuksiin on aihetta, jos näöntarkkuus sekä lähi- että kaukonäössä on binokulaarisesti huonompi kuin 0.5, tai silmien välillä on 2 rivin ero, tai todetaan ilmeinen karsastus.



Lapsi lähetetään puheterapeutin arvioon, jos hänen puheensa on epäselvää tai niukkaa, jos lyhyiden ohjeiden ja/tai kysymysten ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia, jos lapsi vastaa asian vierestä tai ei anna ymmärrettäviä vastauksia tai ei kykene keskittymään kuuntelemiseen: ei esimerkiksi reagoi kysymykseen tai ohjeeseen.



Mikäli sekä terveydenhoitaja että lääkäri osallistuvat tarkastuksen tekemiseen, heidän keskinäisestä työnjaostaan pitää sopia niin, että se on tarkoituksenmukainen ja sujuva.