Työpaikkakiusaamisesta

koska eikös tosiasia ole, että noilla muilla on viitisentoista-parikymmentä vuotta enemmän kokemusta kuin sinulla? Saattavat he silloin jotain tietääkin. Sen tiedon esiintuominen tai arvosaminen ei välttämättä ole sama kuin sinun tietojesi vähätteleminen, mutta onhan niiden välillä siis eroja!



Toinen juttu on, että noita nakkitehtäviä löytyy kyllä aina kaikille. Ei vain sulle. JOkaisen on tehtävä osansa niistä. Itse olen huomannut esim liopistolla töissä ollessani, että juuri niiden nuorimpien jatko-opiskelijoiden on hirveän vaikea täyttää ja tyhjentää astianpesukonetta kahvihuoneessa, vaikka kyseessä on juuri tuollainen "yhteinen tehtävä" tai käytännössä "ei kenenkään tehtävä", eli se kuuluu kaikille kahvihuonetta käyttäville. Meillä on myös sivari, joka ei koskaan koske astianpesukoneeseen, vaikka joka päivä pari kertaa istuu kahvihuoneessa. Sen sijaan moni uran keskivaiheen ihminen täyttää ja tyhjentää ja siivoaa keittiötä ihan kiltisti.



Ja voin kertoa, että vaikka kukaan ei huomauta asiasta sen enempää jatko-opiskelijoille kuin sivarillekaan, juuri tämmöiset asiat vaikuttavat myös siihen, miten heitä pidetään vähän toisarvoisina yhteisön jäsenina. Kun he vältelevät osuuttaan nakeista, heitä aletaan väheksyä.

mutta valitettavasti usein on juuri niin, mitä enemmän muijia työyhteisössä sitä enemmän myös ongelmia. Koita jaksaa, jos todella työstäsi tykkäät voipi olla, että känät nyt vaan yrittävät testata sinua. Itse hoitoalalla ja sieltä kyllä löytyy jos minkänäköstä pomottojaa. Kaikkea ei tarvii kestää, itekkin joskus ottanut härkää sarvista ja täräyttäny pari valittuu sanaa ni jopas helpotti. Ei nyt hirveesti juttuni varmaan sinua auta mutta tsemppiä nyt ainakin!

sinun tehtäväsi. Ja vain ne tehtävät sinun on tehtävä.



Jos siis joku elämäänsä kyllästynyt 60v akka yrittää nakitella hommia niin toteat vaan, että eipä ole minun homma, esimies on minulle jo hommat antanut, koita pitää omista asioistasi huoli. Potut pottuina. Jos olet liian kiltti sitä käytetään hyväksi, sellaisia noi akkavaltaiset paikat on.



Mä olen 35v ja musta on tullut työelämän myötä "vittumainen akka"=) Kyllä meilläkin on tota kyykytystä on yritetty, mutta kun pistät luun kurkkuun niin kyllä ne hiljenee ja kunnioitus sua kohtaan kasvaa.



Työelämä on raadollista, mutta tää on sellaista "survival of the fittest" touhua. Mä jopa sanon nykyään pomolleni vastaan =) Välillä se yrittää teettää mulla sihteerihommia, mutta totean vaan sille, että "eipä kuulu toimenkuvaan" (olen KTM ja controller).

ja silti ne on vaan tehtävä. Nää kahvinkeitot ja pullanhaut ja tiskikoneentäytöt on just niitä. Ja voin kertoa, että samat hommat on myös insinööritoimistoissa ja rakasalla ja miesvaltaisissa puljuissa. Ne ei kuulu kenellekään erityisesti, ja juuri siksi ne on vaan jokaisen ohikävellessään tehtävä ilman eri käskyä.

Sillä erotuksella, että sain vakituisen työn ja olin alle kolmikymppinen. Työyhteisössä oli kuusi naista (yksi näistä pomo, joka oli yhtä ulkopuolinen kuin minäkin) mun lisäksi, muut olivat 50-65 -v.



Vanhemmat naiset nakkelivat niskojaan, eivät perehdyttäneet, vaikka se oli esimiehen määräys. Missään asiassa en saanut apua, ensimmäiset työpäivät siivosin!, vaikka olen koulutukseltani maisteri. No, olen toki siivonnut työksenikin, joten ei ongelmaa. Ja kyllä tiskikoneen tyhjennyskin onnistuu, mutta vuorotellen!



Mulla oli oma toimisto, muut työskentelivät avokonttorissa yhdessä. Menin eräänä aamuna kahvitauon aikana avokonttoriin, niin sielläpä rouvat viettivät nautinnollista kahvihetkeä Runebergin torttujen kera. Yllättäin torttuja oli varattu vain avokonttorin väelle.



Siltä istumalta päätin, että lähden heti kun se on mahdollista ja niin tein. Enkä ole katunut. Nykyisin tosin osaan sanoa tarvittaessa jo takaisinkin, silloin olin liian nuori ja kokematon.



Pidä ap puolesi, joko nostaen työpaikalla asiasta meteli tai lähde!

Sillä erotuksella, että sain vakituisen työn ja olin alle kolmikymppinen. Työyhteisössä oli kuusi naista (yksi näistä pomo, joka oli yhtä ulkopuolinen kuin minäkin) mun lisäksi, muut olivat 50-65 -v.



Vanhemmat naiset nakkelivat niskojaan, eivät perehdyttäneet, vaikka se oli esimiehen määräys. Missään asiassa en saanut apua, ensimmäiset työpäivät siivosin!, vaikka olen koulutukseltani maisteri. No, olen toki siivonnut työksenikin, joten ei ongelmaa. Ja kyllä tiskikoneen tyhjennyskin onnistuu, mutta vuorotellen!



Mulla oli oma toimisto, muut työskentelivät avokonttorissa yhdessä. Menin eräänä aamuna kahvitauon aikana avokonttoriin, niin sielläpä rouvat viettivät nautinnollista kahvihetkeä Runebergin torttujen kera. Yllättäin torttuja oli varattu vain avokonttorin väelle.



Siltä istumalta päätin, että lähden heti kun se on mahdollista ja niin tein. Enkä ole katunut. Nykyisin tosin osaan sanoa tarvittaessa jo takaisinkin, silloin olin liian nuori ja kokematon.



Pidä ap puolesi, joko nostaen työpaikalla asiasta meteli tai lähde!

kaikille mielipiteistä.

Haluan vielä sanoa, että pullahaku ja tiskikoneen tyhjennys onnistuvat minultakin( Ja näin olen tehnyt). Kokemusta Rouvilla varmasti on, mutta en voi vähätellä omaa tietämystäkään. Pitänee purra välillä hammasta ja tarvittaesssa sanoa takaisin.



-ap.

takia, että et ole vielä sulautunut joukkoon. Paras keino selviytyä tuollaisten "jäärien" seurassa on kohteliaisuus, joskus jopa imartelu, eli neuvon kysyminen kokeneemmilta työntekijöiltä saa heidät tuntemaan, että heidänkin osaamistaan arvostetaan ja kunnioitetaan. Eli nöyryyttä peliin, niin ehkäpä huomaat jonain päivänä että olet mukana porukassa (jos siihen haluat kuulua).