Kokemuksia päiväkodin erityisryhmästä

josko olis joku paikalla, jolla on kokemuksia...

että kehitysvammainen lapseni pääsee ihan normaaliin ryhmään päiväkotiin. Oli ensin vuoden ilman avustajaa ja nyt avustajan kanssa ihan normaalissa ryhmässä(ainoana erityislapsena).

Hei,

kannattaa pohtia perusteellisesti. Mun lapsella samantyyppisiä ongelmia, nyt vielä 22:n lapsen tavisryhmässä jossa 3 hoitajaa ja ryhmäavustaja. Kyllä on hoitajilla kädet täynnä. Erityisryhmissä on usein paljon vähemmän lapsia ja mahdollisesti kokeneemmat hoitajat..



Mitenkäs kulkeminen sitten jos toinen lapsi jää vanhaan paikkaan? Onko pitkät välimatkat?

minulla ei ole kokemusta ihan vastaavasta, vaan kielihäiriöisten ryhmästä, lapsella kun on dysfasia. Minusta on ollut erittäin hyvä juttu, sillä siellä hoitajat on perehtynyt oikeasti lasten kielihäiriöihin ja osaa tehdä harjoituksia sen mukaan. Tavalliselta hoitajalta saattaa välillä unohtua ettei se lapsi tahallaan ole ymmärtämättä/keskittymättä, eikä lapsi saa tavallisessa ryhmässä oikeanlaista ohjausta. Mutta toki riippuu siitä, millaiset hoitajat tavallisessa ryhmässä olisi.



Ja ryhmäkoko on toinen ihan ehdoton, sen takia erityisryhmään mars! Jos vaan käytännön järjestelyt antaa teillä myöden, eli lapset eri tarhoissa, niin ehdottomasti suosittelen.



Mutta juurikin tuo ryhmäkoko on se ehkä

teidän on mahdollista viedä kuopuksenne toiseen päiväkotiin kuin esikoisenne, niin kannatan ehdottomasti pienryhmään hakemista. Sinulla on lisäksi hyvät mahikset saada lapselle pienryhmäpaikka, kun psykologi sitä suosittelee. Tämä etu kannattaa hyödyntää, jos se vaan on mahdollista. :)



Olen lastentarhanopettaja, ja suosittelen pienryhmää lämpimästi hyvänä vaihtoehtona jokaiselle lapselle. Pienryhmässä lapsesi saa varmastikin yksilöllisempää huomiota ja enemmän aikuisen aikaa osakseen. Monissa pienryhmissä toimii myös erityislastentarhanopettaja. Toki riippuu myös ryhmästä, mutta oman kokemukseni mukaan pienryhmässä on usein rauhallisempaakin kuin isossa ryhmässä.

Asperger-lapsemmme kanssa. Ihana sitoutunut henkilökunta ja toimiva ryhmä. Jonkun lapsen kohdalla isokin ryhmä voi toimia, vaikka olisi kehitysvammainen. Mutta keksittymishäiriöisen kohdalla nimenomaan ryhmän koko häiritsee. Integroidussa ryhmässä on kuitenkin suurin osa lapsista normaaleja, joten lapsi saa myäs tavallisen lapsen mallin. Ainakin meidän Pkssa integroidut ryhmät ovat todella pidettyjä ja tukinlastenkin vanhemmat haluavat ehdottomasti myös pienemmät sisarukset samaan ryhmään

Ihan ehdottomasti. Jos erityisryhmään pääsette niin ota se vastaan kuin lottovoitto. Sinä saat todennäköisesti lapsellesi taksikyydit kun päiväkoti vaihtuu ja toinen lapsi jää alkuperäiseen päiväkotiin.

Mä sanoisin samaa että vaihtakaa ihmeessä jos käytännön asiat antaa myöden. Keskittymishäiriöiselle 20 lasta on paljon.. ja vanhemmalle raskasta negatiivinen palaute. Ja meillä siis on ihan loistavat hoitajat ja avustaja. Silti lapsi itsekin huomaa ettei oikein pysy mukana, erityisesti siirtymätilanteet ja odottaminen..



Mitenkäs kotona menee, onko samanlaista havaittavissa kotona? Meille ei tullut yllätyksenä pk:n palaute sillä omasta lapsesta tiesi kylää että siinä on jotain "vikaa". Vaikka ihana on ja maailman paras :D



Tsemppiä teille!

Kyllä me ollaan ehdottomasti sitä paikkaa hakemassa, nähtäväksi jää kuinka pitkään joudutaan odottamaan... Esikoisella alkaa nyt syksyllä eskari vuosi, eli pitkään ei jokatapauksessa jouduttais eri paikkoihin viemään. Ja ainakin yksi sellainen eritysryhmä löytyis periaatteessa mun työmatkan varrelta.

Kyllä nämä ihan samat asiat näkyy kotiarjessakin, mm. ruokapöydässä istumnen, vaatteiden pukeminen (osaa, mutta harhautuu sen tuhat kertaa ennenkuin saa loppuun). Jos lekki itsekseen menee ihan jatkuvasti hommasta toiseen, levttää vakka palapeln ja lattaa ehkä yhden palan, lähtee vaeltamaan jättäen palapeln siihen, menee ja levittää leegot toiseen paikkaan, jättää kesken, levttää kynät ja piirtää pari viivaa, jättää kesken, levittää ponit hyllystä lattialle, kantaa pari pona olohuoneeseen, jossa taas huomio kiinnittyy uuteen asiaan... kymmenen minuuttia ja täys kaaos:)

Leikkimistä ollaan sitten opeteltu ja aikuisen tuella pystyy hienosti leikkimään jo mielikuvitusleikkejäkin ja joskus kuuntelemaan esim. lyhyen kirjan.

Ulkona sujuu yleensä kivasti:)

Että ei meillekään tullut päiväkodin palautteessa oikeastaan muuta uutta kun se, että tyttö ei yhtään osaa leikkiä toisten kanssa ja nyt on tosiaan alkanut vähän itsekin sitä suremaan.

Kiitos vielä kaikille kokemuksista!

hieman ap:n lasta vanhempi. keskittyminen vaikeaa,samoin hahmottaminen.leikki ei suju.nyt tavallisessa ryhmässä ja syksyllä siirtyy integroituun ryhmään jun ei sopeudu isoon ryhmään.kovasti on moni näitä erityisryhmiä kehunut.nyt jännityksellä odotetaan mitä muutos tuo tullessaan.sen luulisi olevan eduksi että ainakin tässä meidän ryhmässä 2 erityislastenopettajaa. t:erityislapsen mamma

jos ko. ryhmässä myös normaalia lapsia, ei pelkästään erityislapsia.

Mene tutustumaan ja kysy mitä tukea antavat mitä et saisi tavallisessa ryhmässä. Henkilökunnan osaaminen ja riittävyys, käytetäänkö kuvia, erityisosaamisia jne.

Yritä saada toimintaterapia osaksi pöiväkotia eli tapahtumaan sinne.tehkää kirjallinen hoitosuunnitelma se hops.

sillä voipi olla, että seuraavan kerran paikkoja on tarjolla vasta elokuussa 2011. Ens syksyn paikat kun varmaan jo jaettu. Ja jos näin on kannatta yrittää taistella tavalliseen ryhmään ryhmäavustaja.