parisuhteesta

Olen tällä hetkellä erittäin väsynyt koko parisuhteeseen, tekisi mieli lähteä lätkimään. Yhdessä olemme olleet toistakymmentä vuotta ja nyt olen totaalisesti väsynyt. Miehelläni on sellainen työ että käytännössä olen ollut yksinhuoltaja koko ajan, lapset ovat 6 ja 3 vuotta. Tukiverkostoa meillä ei ole (molempien vanhemmat satojen kilometrien päässä), joten olen sinnitellyt väsymyksenkin keskellä yksin. Ja tietty kun parisuhteessa mättää niin on raskaampi kohdata lastenkin kiukku ja kestää ylipäätään mitään. Joskus vain tuntuu ettei jaksa enää ja tällä hetkellä erityisesti.



Parisuhteessa rasittaa monet asiat kuten se ettei mieheni ole koskaan ajoissa. Ja jos minulla olisi meno niin AINA myöhästyn mieheni takia, koska hän ei tule ajoissa kotiin. Ja jos yhdessä menemme jonnekin niin aina myöhästymme. Tuntuu että ajantajua hänellä ei ole. Ja toinen mikä erityisesti suututtaa on unohtelu. Ei vaan muista asioita, esim. kun sanon että tuo kaupasta vaikka margariiniä, kermaa tms. Eli parisuhde on siinä pisteessä että en voi luottaa mieheeni että hän hoitaa homman tai on ajoissa. Mieluummin hoidan asian itse kuin sen että pyydän miestäni huolehtimaan, koska ei hän kuiteskaan muista. Vastauksena unohteluun on että mutta kun minä unohdin. Ja minä jään sitten vähän niinkuin "aseettomaksi" eli siis se ärtymys jää sisälleni kun sitä ei voi/pysty käsittelemään. Sitten kun ärtymystä paljon sisällä niin tosiaan räjähtelee lapsillekin helpommin. Eikä meillä ole yhteistä aikaa jotta voisi olla kahden tai ylipäätänsä perheenä yhdessä. Olen miettinyt jo paljon että mitä tässä enää sinnittelee, mitä järkeä on tällaisessa elämässä, kun mielipahaa on jatkuvasti sisällä. Ja siis nämä kaksi asiaa eivät ole ainoat mitkä hiertää.



Olen miettinyt että onko mieheni tyhmä, välinpitämätön vai onko jotkut miehet vain tällaisia ajantajultaan ja muistiltaan. Miehillähän puhutaan yleisesti näistä putkiaivoista. Toisaalta jos itse unohtelen asioita niin ei sitä tarvitse montaa kertaa samassa asiassa tapahtua, kun teen muutoksen käytökseen. Laitan esim. muistilapun oveen tms. että muistan. Miehellenikin kun annan esim. kauppalapun niin sitten hän kohta etsii että mihin hän sen laittoi tai sitten soittaa kaupasta että se unohtui kotiin. Onko muilla tällaista? Ja ne joilla ei ole tukiverkkoa, kuinka jaksatte?