raskaana, ja haluan olla yksin!!!
Mulle on tullut nyt raskausaikana tosi vahva tunne että haluan eroon miehestäni. Vaikka lapsi on todella toivottu ja yhdessä suunniteltu, niin silti tuon ukon läsnäolo ärsyttää ihan suunnattomasti!!! En todellakaan kaipaa mitään hellyyttä ja paapomista, haluan olla rauhassa. Riidellään harva se päivä, huudan ja paiskon tavaroita raivoissani.
Inhoan miehen vanhempia, en halua hänen sisaruksiaan kummeiksi jne. Meneekö nää tunteet ohi ja johtuuko nää hormoneista? Vai pitäiskö oikeesti erota vaikkei mies sitä halua?
Kommentit (3)
enemmänkin hormoneilta. Ainakin itselläni on nyt raskauden aikana ollut kausia, jolloin miehen naama ja pienimmätkin virheet ärsyttävät suunnattomasti ja mieluiten heivaisin koko ukon mäkeen. Joskin nuokin ärsykkeet vähenivät huomattavasti mitä enemmän raskaus eteni (nyt rv 40+3).
Joten suosittelen vain ottamaan iisisti =)
välillä on kyllä todella huono omatunto, kun tiedän ettei ole mikään itsestäänselvyys kaikille että mies paapoo... Olen itsekin järkeillyt, että yritän varmaan jo nyt "työntää miestä sivuun" koska vauva tulee kuitenkin olemaan elämän keskipiste kunhan syntyy. Tosin vasta 4. kuulla ollaan, joten voihan tää mieliala vielä tasoittua...
-ap-
ei tosiaan kannata erota miehestä, joka vauvaa toivoo ja haluaa sitä hoitaa. Apua tulet oikeasti tarvitsemaan, nuo tunteet menevät vielä ohi:)
Muistan itselläni olleen vähän samanlaista välillä.
Tavaroiden paikominenkin jotenkin kuuluu tuohon raskauteen, ne hormonit saa ihan pään sekaisin ja kai sitä valmistautuu ottamaan vauvan vastaan ja tärkeimmäksi ihmiseksi elämäänsä, siksi ehkä susta tuntuu, ettet haluaisi edes nähdä miestäsi.
Mutta sun kannattaisi purkaa höyryjä vaikka lenkillä, ihanaahan se on, jos mies oikeasti haluaa helliä ja paapoa sua ! Kaikkia miehiä ei todellakaan kiinnosta ottaa huomioon raskaanaolevia vaimojaan.