huostaanotto,ja suunnaton ikävä..
lapseni otettiin kiirreellisenä huostaanottona 6.12.2006. 5,3,1 vuotiaat. alkoholin käytön takia,olin mieheni kanssa kotona ja poliisit tulivat käymään,puhalluttivat mut,puhalsin 1,6promillea ja siitä tulikin sitten vuoden kestoinen huostaanotto. ja täysraittius on ainut ehto et saan ne takaisin. ne on nyt sijaisperheessä tosi kivassa paikassa. tavata saan heitä 3viikon välein n.2tuntia kerrallaan,tuntuu niin vähältä kun kaikki olen hoitanut syntymästä asti kotona..välistä tuntuu et pää leviää,kun on niin mahdoton ikävä.. en tiedä miten tästä selvin järin selviää. onko kohtalotovereita,selviytymistarinoita...? olisi niin ihana nähdä valoa tunnelin päässä. :) ps.juuri nyt vielä avioerokin meneillään..eikä lasten isä tunnu välittävän pätkääkään lapsistaan.
Kommentit (10)
itsellä suunnilleen saman ikäiset lapset. On hyvä, että ikävöit. Ihana kun lapsesi ovat saaneet hyvän perheen, jossa he saavat kasvaa turvassa, kun sinä saat asiasi kuntoon ja voit ottaa taas vastuun heistä. Ole onnellinen että huostaanotto on tapahtunut, lastesi vuoksi ja itsesi vuoksi, nyt sinulla on mahdollisuus ja motivaatio saada itsesi kuntoon ja raittiiksi. Ajattele, että nyt on tärkeintä raitistua täysin, ja siihen varmasti saat apua. Vain niin pystyt huolehtimaan lapsistasi ja antamaan heille turvallisen kasvuympäristön.
Luin vasta tapauksen äidistä, joka menetti lapsensa huoltajuuden juomisen vuoksi ja vasta se sai hänet raitistumaan, olisiko ollut meidän perhe -lehdessä, ei uusimmassa mutta tässä alkuvuodesta. Vertaistukea varmasti löytyy.
Voimia sinulle.
Kirjoituksesi oli lyhyt ja ytimekäs. Itselläni on samanikäiset lapset. Ei omakohtaista kokemusta vastaavasta tilanteesta,voin vain ja ainoastaan kuvitella.
Tärkeintä on saada oma elämäsi kuntoon. Pystytkö raittiuteen? Jos et yksin, hae apua!Pystyt siihen varmasti ja saat elämäsi kuntoon. Avioero on varmasti rankka paikka, mutta se voi olla myös uusi alku.
Vuosi on loppujen lopuksi lyhyt aika. Sinulla on paljon hyviä vuosia edessäsi lastesi kanssa. Eli puhu ihmeessä ongelmistasi (oletan siis että huostaanotto oli aiheellinen) ammatti-ihmisille. Vaadi apua. Onko sulla ystäviä? Käänny ihmisten puoleen, jotka voivat tukea ja auttaa.
Asiat kääntyvät varmasti hyvin päin kun vaan suunta on oikea ja oma tahto riittävä.
Mulla otettiin poika huostaan kun se oli 1kk ikäinen, tosin vain 5 vuorokaudeksi koska olin yksinhuoltaja ja pojalla paha koliikki joten valvotti sitten 4 vuorokautta putkeen ja lääkärit ja sossut ei muka sitten muuta ratkasua voineet keksiä. mutta se tunne että mitä niin pahaa mä olen tehnyt että multa viedään oma lapsi pois. se on jotain sanoinkuvaamatonta.
voi olla että saat lapsesi aikaisemmin takaisin jos soitat että olet 100% raitis ja eronnut ilmeisesti myös kovasti juovasta miehestäsi.
Voimia sulle, mulla samanikäiset lapset ja uskon että ikävä on kauhea!!Koita nyt saada oma elämä kuntoon, aloita joku harrastus ja tapaa ihmisiä, sukulaisia, ammattiauttajia...Ja kun näet lapsiasi nauti edes nistä hetkistä. Nyt häntä pystyyn ja tsemppiä.
Toivon sulle parasta :-)
Jaksamisia sinulle vaikeaan tilanteeseen!
Kuulostaa hurjalta, että huostaanotto olisi tehty vain tuon yhden tilanteen perusteella. Kiireelliseen huostaanottoon ja varsinkin sen jatkamiseen on aika tiukat perusteet. Teillä on varmaan ollut jotain pulmaa ja tuttavauutta sosiaaliviranomaisten kanssa jo aikaisemmin?
Sinulle on varmaan selvitetty (tai siis se on pakko selvittää) sinun oikeutesi, valitusmahdollisuudet ym. Huostaanottoa ei koskaan tehdä määräaikaisena (kerroit että siitä tuli vuoden kestoinen). Huostaanotto lakkaa, kun sen edellytykset ovat poistuneet. Täytyy myös olla realistinen huoltosuunnitelma, jossa selvitetään, mitä pitää tapahtua, että lapset voivat palata kotiin ja sinulla on oikeus saada apua ja tukea, että tilanne korjaantuu. Tosi vähän saat mielestäni lapsia tavata. Mihin se perustuu?
Ikävää, että lasten isä ei ole sinua tässä tilanteessa tukemassa. Toivottavasti saat tukea muualta, koska sitä sinä nyt tarvitset!!
Paljon voimia sinulle!
Saman ikäinen tyttö, kohta 5v. Ei ole kokemuksia!. Ei on varmasti maailman rankinta. Voin kuvitella jos oma kullannuppuni otettaisiin minulta pois....
En ole ikinä juonut alkoholia, polttanut tupakkaa tai tehnyt mitään hölmöä. Raittiilla tiellä olen pysynyt koko 27-vuotta. Juon ennemmin limskaa. Voimia ja voimia!! Kyllä elämä muuttuu.
Senniina:
Huostaanottoa ei koskaan tehdä määräaikaisena (kerroit että siitä tuli vuoden kestoinen). Huostaanotto lakkaa, kun sen edellytykset ovat poistuneet.
Ei ole ei koskaan tehdä, ainakin mun poika joutu huostaan kriisipaikkaa jossa sijoitus kestää 2 viikkoa ja sitten huostaanotto raukeaa. Mulla siinä tilanteessa tosiaan alkoholilla ei ollut mitään osaa asiaan. tosin sain kyllä pojan kotiin jo 5 vuorokautena.
Nellah84:
[/quote]
Ei ole ei koskaan tehdä, ainakin mun poika joutu huostaan kriisipaikkaa jossa sijoitus kestää 2 viikkoa ja sitten huostaanotto raukeaa. Mulla siinä tilanteessa tosiaan alkoholilla ei ollut mitään osaa asiaan. tosin sain kyllä pojan kotiin jo 5 vuorokautena.
[/quote]
Nellah84, tarkoitin varsinaista huostaanottoa. Kiireellinen tai avohuollon sijoitus ovat eri asia.
Kiireellisissä huostaanotto tapauksissa saatetaan kunta kohtaisesti määrittää myös aika.
Mitä ilmeisimmin et asu helsingissä? Neljä vuotta sitten olin mukana tilanteesa jossa äiti puhalsi 2.2 ja hänen mies ystävänsä 2.1 ja silti sosiaalipäivystyksen mukaan tuolloin n.2v lapsi olisi tullut jättää heidän huostaansa...
Äidistä olimme jo aikaisemmin joutuneet tekemään useita LS ilmoituksia, alkoholin, itsetuhoisuuden, heitteillejättöjen, huumaus+lääkeaine rikkeiden vuoksi.
Eli kohdallasi yhden kerran tapahtunut tilanne tuntuu ääri toimelta ja olen pahoillani puolestasi. Oliko kyseessä perhe väkivalta vai miksi poliisit saapuivat?
Suuren ikäväsi kyllä ymmärrän! Voimia siihen! Mutta mitä lapsesi oikeasti sinulle merkitsevät??? Millaista mallia haluat lapsillesi näyttää??? Jos rakastat lapsiasi tarpeeksi ja haluat pitää heidät luonaan niin kyllä takuuvarmasti pysyt raittiina! Aiheetta ei kenenkään lapsia viedä! viinahan on kaiken pahan alku.. Toivon että kaikki äidit rakastaisivat pieniä avuttomia lapsiaan niin paljon että omistautuisivat kokonaan heille eivätkä olisi niin itsekkäitä että esim. joisivat (ainakaan heidän läsnäollessa) tai muuten " jättäisivät heitteille" omat pienokaisensa . Jonkunhan lapsista on huolehdittava..onneksi meillä on sosiaaliviranomaisia jotka huolehtivat jos äidit eivät! Perään kuuluttaisin äitien vastuuntuntoa! Voimia ja aurinkoista kevättä!