Miten pystyä olemaan tekemisissä ihmisen kanssa johon joskus ollut ihastunut??
Itselläni sellainen tilanne, että erään harrastuksen yhteydessä joku vuosi sitten, oli (nimenomaan tuon henkilön taholta) flirttiä kovasti... sitä jatkui koko sen ajan mitä kävin harrastuksen parissa.. silmäpeliä ym ym. Olin lähes paniikissa kun piti kuitenkin välillä puhua ym ko NAISEN kanssa.. niin.. itse olen kuitenkin hetero, mutta silloin (elämäntilanteeni oli stressaava silloin ym) jotenkin hullaannuin jossain määrin..
No, nyt tilanne on se että olisi ns pakko palata kyseisen harrastuksen pariin. Ja vaikka lopettaisinkin harrastuksen, joudun tuon naisen kanssa kasvokkain. Minua pelottaa, jännittää ja ahdistaa! Haluaisin harrastaa mutta hänen kohtaamisensa jännittää ja menen paniikkiin melkeinpä ajatuksestakin.. Siis mitä ihmettä teen? Miten voisin olla normaalisti hänen kanssaan tekemisissä? Tarvin neuvoja, en voi tästä kellekään edes puhua :(
Kommentit (10)
Alat juutusille tämän naisen kanssa, kyselet kuulumisia ja kerrot vaivihkaa myös omistasi, eli siitä että olet vakiintuneessa parisuhteessa ja tyytyväinen elämääsi. Jos et sitten itse salaa odota jotain muuta.
meillä menee tätä nykyä paljon paremmin mitä silloin.. ja on tapahtunut paljon asioita sen jälkeen kun viimeksi ko naisen näin. Mutta olen pakkotilanteessa, joudun hänet jokatapauksessa tapaamaan, aion sitten palata harrastuksen pariin tai perua sen.
koskaan ei tuon naisen kanssa puhuttu ääneen mistään mitä "välillämme" tavallaan oli, mitään ei koskaan oikeasti tapahtunut. Se oli vain lähinnä hänen suunnaltaan silmäpeliä ja sellaista lähelle tulemista ym ym.
ap
suhtaudut asiallisesti, ystävällisesti, neutraalisti. Kun et lähde mukaan mihinköään mahdolliseen silmäpeliin ym, niin eiköhän viesti mene perille.
Et vastaa silmäpeleihin ja olet kuin sellaisia ei olisi koskaan ollutkaan.
Minä itse olen (ollut) kovakin flirttailija mutta en jatka hommaa saman tyypin kanssa kuin sen aikaa mitä into itselläni kestää (pari päivää-kuukautta) ja kun haluan flirtistä lopun niin toimin noin: olen asiallisen kohtelias ja kuin en huomaisi hänen flirttejään. Kaikki on ymmärtäneet homman nimen ja lopettaneet... eikä kukaan ole loukkaantunut!
flirtti on ohi. ollaan aikusia. ei mitaan ongelmaa.
suhtaudut asiallisesti, ystävällisesti, neutraalisti. Kun et lähde mukaan mihinköään mahdolliseen silmäpeliin ym, niin eiköhän viesti mene perille.
vaikka olisit ilmaissut ihastumisesi niin kyllä vastapuoli ymmärtää tunteen menneen ohi kun vain käyttäydyt tavallisesti ilman liiallista silmiin tuijottelua.
Ja ikää ap:lla oli?
Ihastua kun voi vaan ennen tiettyä ikää!
Minulla tasan sama tilanne ja myös naisen kanssa. Ja joudun hänet kontaamaan kevään aikana.
Olenkin yrittänyt nyt pönkittää itsetuntoani; aikaa on kulunut siitä kun viimeksi näimme, minulle on tapahtunut paljon hyvää, olen saanut työssäni lisää arvostusta, muutenkin menee hyvin vaikkei sitä omaa kultaa olekaan. Minulla ei ole tämän naisen edessä mitään hävettävää, olen häntä kauniimpi, menestyvämpi, pidetympi...
Silti pelkään niin hitosti. Pakko vain jotenkin yrittää nyt päästä niskan päälle vaikka silloin olin se rakastuneempi.
En enää halua mitään silmäpelejä enkä sellaista jännitystä elämään, mitä silloin oli. Voin silloin henkisesti aika huonosti ja elämäni oli erilaista mitä nyt.
Olen perheellinen nainen ja aviossa ihanan miehen kanssa, en halua sotkea kenenkään elämää. Pelkään oikeasti miten käy jos palaan harrastuksen pariin.. etenkin miten osaan neutraalisti käyttäytyä sen naisen kanssa? Muutenkin olen jännittäjä-luonne, niin saati sitten tuollaisissa tilanteissa - ja kun tekemisissä on pakko olla jonkunverran.
ap