Kauanko pitäisi jaksaa impotentin kanssa? ov
Vuosi on nyt oltu yhdessä uuden poikaystävän kanssa. Muuten kaikki menee aivan ihanasti, keskusteluyhteys, kunnioitus jne. ja tästä voisi tulla vaikka mitä.
Mutta miehen potenssiongelmien takia olemme olleet yhdynnässä tänä aikana ehkä 5 kertaa. Tehneet tietysti paljon "muita juttuja". Olemme todella turhautuneita. Lääkkeet eivät oikein auta, joten ongelma lienee enemmän psyykkinen. En halua menettää häntä, mutta haluaisin muilta miehiltä seksiä tämän takia. Miten jatkaa?
Hävettää ihan hirveästi tällainen, ja kyse ei pitäisi olla haluttomuudesta.
Kommentit (21)
Huomasin liian myöhään, että kirjoitit miehen jo käyvän terapiassa, sorry. Miehesi tilanne on vaikea ja hän on rohkea ja kunnioitettava kun on hakenut apua. Olen ymmärtänyt että hyvin monet miehet kärvistelevät impotenssinsa kanssa yksinään. Ja että mitä nuorempana siitä kärsii, sitä hävettävämpää se on.
Mikä sitten on suhde? Onko se pelkkää seksiä, eli jos seksiä ei ole, tai sitä on harvoin tai se on huonoa, niin silloin saa pettää? Mun mielestä rakkaussuhde on henkisesti ja emotionaalisesti syvempi kuin esim ystävyyssuhteet. Silloin ei petetä, vaan tuetaan toista.
Kuinka kauan epätyydyttävää suhdetta sitten pitää kestää, oli sitten kysymys vaikka kunnioituksen tai seksin puutteesta? En tiedä. Kannustaisin sinua kuitenkin sinnittelemään vielä vähän aikaa. Jos mies on terapiassa hänen hylkäämisensä nyt voi olla todella haitallista. Jaksamista teille molemmille!
10
En sanonut että olen valmis pettämään. Mutta miten se on pettämistä jos suhde on käytännössä platoninen? En aio tässä vaiheessa muiden sänkyyn, mutta en aio tällä yhdyntätiheydellä jatkaa loppuelämääni - olen vasta alle 30 v. Nyt on toinen lääke meneillään. Mies on vasta kolmekymppinen. On kieltämättä ylipainoinen, mutta ruvennut laihduttamaan. Ei käytä päihteitä. ap
Meillä on parisuhteessa nyt seksi katkolla, oman pitkäaikaissairauteni vuoksi. Tunnen siitä huonoa omatuntoa ja varsinkin pelottaa, että paranenko koskaan niin, että seksi taas sujuisi.
Kysyin mieheltäni, että mitä tapahtuu, jos en paranekaan. Hän vastasi, että ei meidän suhteemme ole siitä kiinni. Tiedän, että tarkoitti sitä, ja se tuntui paremmalta kuin kaikki romanttiset rakkaudentunnustukset maailmassa.
Se tuntuu epäreilulta, kun yleensähän suhteet ovat alkuvaiheessa kiihkeitä, ja me ollaan jo nyt kuin joku vanha viisikymppinen pariskunta tämän asian suhteen.
Haluaisin kuitenkin uskoa, että selviämme tästä, mutta miten muka yhtäkkiä jonain päivänä potenssi "normalisoituisi"? Täytyykö tosiaan tyytyä siihen että joka viides yritys onnistuu ja silloinkin voi lopahtaa kesken? Siksi että "suhteen eteen on tehtävä työtä"?
Itse kyllä arvostan ystävyyssuhteita vähintään yhtä paljon kuin rakkaussuhteita. Ystävät eivät jätä.
ap
menkää kasvamaan tahoillenne, mutta ihan tosissaan jos lääkkeet ei auta niin seksuaaliterapeutin juttusille. Ei kai turhautuneessa ilmapiirissä seiso kenelläkään saati jos on taipumusta potenssiongelmaan.
Lopettakaa seksin harrastamisen tyysti niin koko hommasta katoaa suorituspaineet. Lääkärin pakeille ja hakemaan apua. Ei asia ainakaan kotona märehtimällä parane.
tuo poikakaverisi?
Ei sun PIDÄ jaksaa yhtään, jos et halua. Mutta jos haluat jatkaa, menkää lääkärille, kyllä apua on saatavilla.
Kyllä sillä usein seisoo aluksi, mutta h-hetkellä menee pupu pöksyyn.
Hävettää lähinnä puhua asiasta kellekään ja se, että "tyydyn" puutteessa olemiseen, ja se tunne silti ettei toinen kiihotu minusta. Lääkärit sanoo vaan, että psyykkistä on, mene terapiaan. Käyhän se sielläkin.
ap
Olisin ikikiitollinen jos ei tarttisi harrastaa seksiä. En vaan jaksa, ei huvita kenenkään kanssa.
vaikkakin varsin lievää. Meillä kyllä on yhdyntöjä, mutta hänellä ei seiso ilman pitkää käsityötä. Itseäni tämä on aina vaivannut, koska tuntuu, etten olisi tarpeeksi kiihottava. Suhteemme alkuaikoina hänkin kokeili jotakin potenssilääkettä, mutta ei siitä ollut sanottavammin apua. Siihen aikaan kävi myös usein niin, että yhdynnän aikana potenssi lerpahti emmekä voineet jatkaa loppuun asti.
Ongelmana on edelleen tuo potenssin saaminen, mutta ajan mittaan seksielämämme on kuitenkin huomattavasti parantunut. Esileikkimme vain aina on se, että mies veivaa ja vatkaa itse itsensä yhdyntäkuntoon. Tosi kiihottavaa... :/
Miksi sä et voi vatkata miestäsi yhdyntäkuntoon?
Musta on ainakin tosi kiihottavaa runkata mun miestä, saa kiksit itsekin!! :D
eikä itse tiedä homouttaan. parka
että "muuten menee ihanasti", pystytte keskustelemaan jne. Sitten haluat muilta miehiltä seksiä miehesi potenssiongelman takia, ts. olet valmis pettämään häntä. Tarkoitatko, että kun miehen potenssiongelmat jäytävät suhdettanne (josta "voisi tulla vaikka mitä"), niin sinä sitten jäytäisit sitä uskottomuudella ja teillä olisi puntit tasan?
Onko miehesi kokeillut useita lääkkeitä ja mikään niistä ei ole auttanut? Jos vain yhtä, voi löytyä toimiva toinen lääke.
Terapia on hyvä ehdotus ja sinun pitää kannustaa miestäsi siihen. Mene vaikka mukaan jos tarve vaatii.
ylipaino pois ja liikuntaa tilalle. Johan seisoo.
ylipaino pois ja liikuntaa tilalle. Johan seisoo.
röökin ja rasvan tukkimia hiussuonia ei saa putsattua. Ne on peruuttamattomasti tukossa samoin kuin keuhkorakkulat.
Liikunta voi jopa pahentaa oireita(verenpaineen nousu). Nuorena aloitettu liikunta on eri.
En sanonut että olen valmis pettämään. Mutta miten se on pettämistä jos suhde on käytännössä platoninen? En aio tässä vaiheessa muiden sänkyyn, mutta en aio tällä yhdyntätiheydellä jatkaa loppuelämääni - olen vasta alle 30 v.
Nyt on toinen lääke meneillään. Mies on vasta kolmekymppinen. On kieltämättä ylipainoinen, mutta ruvennut laihduttamaan. Ei käytä päihteitä.
ap
No, kyllähän mä tietty välillä runkkaan/virittelen mieheni suuseksillä. Olisi vaan kiva joskus huomata miehen kiihottuvan seksikkäistä alusvaatteista jne.
tuhonnut tuntonsa kalustaan :( ehkä 2 kk koskemattomuus kalulle olisi paikallaan. Lepoa veitikalle
Tämä on oikeastaan meidän ainoa ongelma.
ap
saman ongelman vuoksi. Kaikki tuttavat ihmettelivät miksi erosimme ja haukkuvat minua varmaan vieläkin vuosien jälkeen. Oli aika turhauttava avioliitto, eikä kovin imartelevaa kun mies sanoi kerran päissään haaveilevansa toisista miehistä.
Kai nyt muutenkin täytyy synkata. On totta, että parisuhteen erottaa ystävyydestä lopulta vain seksi. Mutta kannattaako luopua miehestä joka silti tekee kaikkensa että minä nauttisin, mm. antaa laadukasta suuseksiä ja usein - harvinaista aiemmissa suhteissani.
En muutenkaan haluaisi ketään muuta. Ei ongelmatonta suhdetta voi saada. Tämä on silti iso ongelma..
ap