Lue keskustelun säännöt.
Tässä on jotain mahtavaa, kiitos Jumalalle!
12.01.2010 |
Kari Peitsamo: ”Kristus on pääni”
– Nuorena olin mieluusti runoilija ja nyt saarnamies. Humanismi ei näytä pelastavan meitä, vaan siihen tarvitaan Kristus, sanoo Kari Peitsamo. (Sana 17.12.2009)
Suomen tuotteliain rock-muusikko, 55 levyä julkaissut Kari Peitsamo haluaa aloittaa haastattelun helsinkiläisessä Luther-Divarissa.
Antikvariaatti on sympaattisen ja tällä erää hyväntuulisen taiteilijan hengellisiä tukikohtia. Omistaja Hannu Halonen, evankelisen herätysliikkeen mies, tarjoaa lukuelämysten lisäksi juttuseuraa.
– Tykkään kuulua luterilaiseen kirkkoon, se on arvokas ja korvaamaton. Olen saanut kasteessa armon, ja sen takia luterilaisuus on mulle tärkeää.
– Näinä aikoina meidän tulisi taistella maallistumista vastaan! Eksytystä tulee ja kristityt ovat ahdingossa, mutta kirkko on ja pysyy. Se on varma.
– Jeesuksen kultainen sääntö ja kirkon arvot – lähimmäisistä ja varsinkin heikompiosaisista huolehtiminen – sopivat mun arvomaailmaani, linjaa Kari Peitsamo, 52.
Hän luonnehtii itseään kristityksi ja kommunistiksi.
– Alkuseurakunta oli kommunistinen yhteisö, eikä meidän tule tinkiä jakamisen ihanteesta. Jeesus kaatoi rahanvaihtajien ja pörssimeklarien pöydät.
Peitsamo toivoo, että Jeesuksen sanoma voisi hillitä kuluttamisen hulluutta. Luonnon ja itsensä tuhoavaa ihmiskuntaa saattaa auttaa vain Jeesuksen opettama sisäinen uudistuminen ja parannuksenteko.
Jumalasta
vieraantuneet
Kari Peitsamo on kirjoittanut helvettiin matkalla olevista miehistä, joiden parhaita kavereita ovat seksi, viina ja kuolema. Hän myöntää nauttineensa itsekin pitkään ”reippaasta rock-elämästä – ilman synnintuntoa”.
– En ymmärtänyt mitään kristillisistä jutuista; uskovaiset olivat mulle idiootteja. Uskon ulottuvuus puuttui elämästäni. Päämääränäni oli pysytellä hengissä – ja siinäkin riitti duunia!
– Kun taistelee elantonsa puolesta, kateellisuus iskee välillä: on helppo vihata niitä, joilla menee hyvin. Pientä tämä on silti verrattuna siihen, kun mennään risti kainalossa. Paremmin mulla oli asiat kuin Kristuksella, joka häväistiin ja murhattiin karmealla tavalla, Peitsamo pohtii.
Hän näkee, että kun ihmiset vieraantuvat Jumalasta, seuraa ”psykokatastrofi”:
– Voimme tehdä mitä tahansa pahaa, eikä se tunnu missään. Silloin ollaan lähellä lopun aikoja. Mutta kirjoituksethan siinä vain käyvät toteen, eli ei kannata vaipua epätoivoon.
Hilpeä herätys
transsista
Kari Peitsamo kertoo kokemuksesta, joka kuulostaa sangen erikoiselta, joskin hän kieltää sen mystisyyden, koska kyse on ”faktojen ja totuuden realistisesta näkemisestä”.
”Jumala valaisi” hänelle yhden Raamatun jakeen (Matt. 6: 22): ”Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu.”
– Kristus aukaisi mulle todellisen olemukseni. Hän on nyt pääni ja ’silmäni on yksi’. Heräsin transsista, jossa olin ollut koko aikuisikäni. Kutsun tätä kokemusta armoksi. Voin levätä Kristuksessa – ja se on silkkaa iloa!
– Myönteisenä asiana seurasi muun muassa synnintunto. Kaikkihan me olemme synnin orjia. Armon myötä uskalsin kohdata syntini ja lain.
– Olen pelastettu. Vaikka mua runnottaisiin kuinka paljon elämän pelikentillä, olen matkalla taivaaseen.
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihanaa kun on oikeassa ja vielä joku muukin on hoksannut liittyä oikeassa olevien jaloon seuraan.
Ikään kuin rappioelämä olisi ainoa vaihtoehto uskiselämälle!
Ja kommunismiin ei uskonto nimen omaan kuulu tippaakaan, joten Peitsamo taitaa olla ihan oman sortin kommari.
ja aina tulee itseään viisaana pitävä ateisti lyttäämään
Täällä toinen hihhulit lyttäämään tullut ateisti.
... ja pelottavaa, jos siihen liitty oman oikeassaolemisensa jatkuva korostaminen. Pätee sekä uskovaisiin että ateisteihin. Mut repesin anyway...
ja aina tulee itseään viisaana pitävä ateisti lyttäämään
Täällä toinen hihhulit lyttäämään tullut ateisti.
Kupletin juju
on armo
– Lyhyt kurssi kristillisyydestä, luterilaisuudesta tarkemmin: koko kupletin juju on – armo. Jeesus tuomitsi kaikki tekopyhät, mutta ei käännyttänyt ketään pois, joka vilpittömästi tahtoi pelastua.
– Kaikki muut uskonnot perustuvat jonkin sortin tekniikoihin, lakeihin ja säädöksiin – pätemiseen siis – , jotka pitää täyttää. JC ei tullut kumoamaan lakia, mutta kylläkin täyttämään sen hengen.
– Hän piut paut piittasi siitä, kuka on kaunein, viisain, kyvykkäin tai paras. Rock´n´rollin termein voisi sanoa: asenne on Jeesukselle kaikki, tekniikka ei mitään. Kun Herran henki puhuu, Saatana metkuineen vaikenee. Laki toteutuu vasta armon kautta, Kari Peitsamo tietää.
Hän huomauttaa, että koko kulttuurimme perustuu Jeesukseen, joka on täällä edelleen, ja jota on täten turha juosta pakoon. Jeesus ei hylkää meitä, joten ainoaksi kysymykseksi jää suhteemme häneen.
Peitsamo uskoo, että ihmiselämässä on pitkälti kyse armon vastaanottamisesta tai sen torjumisesta.
– Jumala ilmoittaa itsensä Kristuksessa ja Raamatun sanassa. Kristuksen sanoma on niin yksinkertainen, että se on kenen tahansa vastaanotettavissa. Viisaus tai tiedon määrä ei ole pelastuksen tae: Jos ette tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivaaseen...
– Monet on kutsuttu, mutta harva kääntyy. Lähellä on aina joku, joka sanoo, että älä nyt viitsi hullutella.
Pidätkö itseäsi ”Jumalan hulluna”?
– Mä en voi puhua Jumalan puolesta, mutta koen eläväni ristin juurella. Tieni on ollut pitkä ja mutkainen – ’long and winding road’.
– Juuri nyt tärkeältä tuntuu se, etteivät mun herrani Kristus ja rouvani halveksi mua eivätkä naureskele mulle, liikuttuu Kari Peitsamo ennen intialaisesta ravintolasta lähtöämme.