ihanaa, että ei ole taloudellisia vaikeuksia

itse juuri meitin elämän päättämistä kun ahdistaa rahatilanne. osakevinkkejä voisin kyllä antaa, jos olisi alkupääomaa.

Mene pankkiin juttelemaan, sieltä saat parhaat neuvot.

Nordean Mermaid-sählinkien jälkeen uskon että sijoitusneuvojien puheisiin on kiinnitetty huomiota että eivät lupaile liikoja.

oletko yksin, vai onko perhettä?

ehkä yks huonoimpia syitä tehdä itsari on

rahapula

sijoittaa asuntoon taas. sen voi sitten vuokrata lapsille, kun ne lähtee kotoa.

ja ulosotossa 10 000 joka ei lyhene millään. Nyt työttömäksi juuri ja karenssi kai edessä, liki 3 kk ei ole tullut rahaa. Jos rahaa olisi niin suosisin ostaa asunnon ja vuokrata sitä. Osakkeissa Wärtsilää, Konetta, Stockmannia salkkuun.

kiitos vinkeistä vinkeistä

pää pystyyn vaan, rahaa se vaan on

on mies mulla.

mullakin on jo mies, kiitos yks riittää

Ei ole taloudellisia huolia, mutta valitettavan monilla niitä näyttää olevan :(



Me saamme maksettua asuntolainan tän vuoden aikana loppuun ja ostimme juuri viime vuoden lopulla sijoitusasunnoksi yksiön kaupunkimme keskustasta. Tähän otimme reilut puolet lainaa, puolet oli omaa pääomaa. Kulutusluottoja tai vastaavia meillä ei ole. Autokin on jo kuusi vuotta vanha, eikä ole taulutelkkariakaan :)



Lisäksi meillä on molemmilla joitain kymppitonneja osakkeissa ja rahastoissa. Lapsilla (3 ja 6 v) on molemmilla myös tileillä, osakkeissa ja rahastoissa.



Missään muualla en uskaltaisi tätä kertoa kuin täällä. Ja ihan omilla palkkatuloilla ollaan nämä säästetty, tosin molempien meidän vanhemmat olivat paljon mukana talonrakennusprojektissa, joten sitä kautta saimme omakotitalomme halvemmalla kuin jos olisimme teettäneet kaiken vieraalla työvoimalla.



Myönnän, olemme saitoja. Nyt olen yrittänyt houkutella miestäni ensi kesänä perhelomalle ulkomaille, tähän saakka kun olemme lasten olemassaolon aikana reissanneet vain lyhyitä lomia kotimaassa. Saapa nähdä...

Eikö olekin kamalaa, kun iloisestakaan asiasta ei voi avoimesti kertoa, iloita? Vaan pitää tulla tänne anonyymi-palstalle. Se kai vaan kuuluu meidän suomalaiseen melankoliseen luonteeseen? Ja, jos joku uskalias avaa suunsa julkisesti, on heti leuhka/elvistelijä/leveilijä/öky ja vaikka mitä.



Toisaalta, erittäin harmi ihmisille, joilta ovat menneet työpaikat, luottokortit jne.:( Ei tosiaan ole hupaisa tilanne.

sijoittaa asuntoon taas. sen voi sitten vuokrata lapsille, kun ne lähtee kotoa.

..ja sitten viette kaiken mammonanne arkussa mukananne, minne sitten oletattekin menevänne... tavarasta on siellä iloa!

siitä tulee kuluja, täytyy jotenkin vähittäis jättää perinnöksi tms

..ja sitten viette kaiken mammonanne arkussa mukananne, minne sitten oletattekin menevänne... tavarasta on siellä iloa!

Tämä lienee uutta sinulle: omaisuus siirtyy perintönä lapsille.

Valtio tosin haluaa osansa mutta verosuunnitteluhan on keksitty:)

Ei me tosiaankaan kaikkea "mammonaa" aiota säästää. Eletäänhän me! Meillä on kaksi lasta, kuten kirjoitin. Saavat harrastaa käytännössä mitä haluavat, rahasta ei ole kiinni, vaikka tätä emme lasten kuullen koskaan sanokaan. Ainakaan vielä eivät ymmärrä. En oikeastaan koskaan laske ruokaostoksilla rahoja, vaikka ostan kyllä myös ns. punaisen lapun tuotteita, jos sattuu olemaan mieleisiä.



Itse käyn laadukkaalla kampaajalla ja pukeudun tyylikkäästi. Tosin mieheni hiukset leikkaan minä - ihan vain mieheni pyynnöstä :)



Käymme melko usein ulkona syömässä, enkä nyt tarkoita mitään heselinjaa. Lapsemme eivät voi edes syödä mitä tahansa, joten ravintola täytyy siksikin valita tarkoin.



Lisäksi harrastamme mieheni kanssa monipuolisesti liikuntaa, vaikka välineet, vuokrat, salikortit jne maksavatkin ja satsaamme sitä kautta itseemme.



Eli ei se tarkoita, että jos ei ulospäin näytä elävän leveästi, olisi niin pihi, että säästäisi vaan...



Ja tosiaan, en halua puhua näistä asioista edes parhaimmille ystävilleni, sillä tiedän monien todelliset rahahuolet. No, onpahan edes joku kanava purkaa ajatuksiaan.