mikä lapsella on kun silmissään asiat pienenee
ja suurenee, on joskus aiemminkin kertonut tästä mutta siitä aikaa jo kauan. tulee nukkumaan mennessä yleensä. on muuten normaali. isällään ollut lapsena samanlaista, onko kokemuksia? isällään siis iän myötä "kohtaukset" hävinneet.
Kommentit (35)
Ja tuntuu välillä että kaikki on todella kaukana vaikka niin ei ole.
Eikä harmainta hajuakaan mistä johtuu.
mullakin miten kolmonen sanoi! Voi jestas, "hyvä" että tuota on muillakin, olen ihmetellyt että mitä ihmettä se on kun kenelläkään ei tähän mennessä ole ollut samaa! Vielä kun saisi selville että mistä johtuu.
nro2
ja joskus vieläkin. Tulivat yleensä myöhään ja väsyneenä. Olin neurologisissa tutkimuksissa (oli muitakin oireita) ja minulla todettiin ohimeneviä ongelmia kolmoishermossa. Oireet jatkuivat vielä yli teini-iän, mutta häipyivät lopulta kokonaan, paitsi tuo pieneminen.
että olisin itse erikoisen väsynyt kun kohtaus tulee, vaikka tulee minullakin nukkumaan mennessä.
Tuon pienenemisen, kohteiden kaukaisuuden lisäksi tulee sellainen oire, että jos liikuttaa kieltä suussa tuntuu se todella valtavalta ja tuntoaisti jotenkin terästyy, hampaatkin tuntuvat todella suurilta kun niihin kielellä koskee.
nro2
mutta tuleeko teille yöllä sellaista oloa koskaan että meinaa kuolla. siis tulee sellainen olo yhtäkkiä että joku imaisee (kuolema?) ja sitten äkkiä "kerää" itsensä ja selviää taas elävien kirjoihin. verikin pakenee koko kropasta siksi aikaa, ja tulee kihelmöiden takaisin. mulla itsellä tulee tuollaista silloin tällöin, harvoin kylläkin mutta on aivan hirveä tunne.
ap
Minulta lopulta "kiellettiin" valvominen (ja alkoholi sekä kehotettiin popsimaan B12-vitamiinia). Väsymykseen tuon oireen kyllä aina yhdistin. 5
mutta lapsen ja todella harvoin enää aikuisena "menee nopeasti" tai "menee hitaasti". Olin jotenkin epäsynkassa ympäröivän maailman kanssa. Noita kohtauksia pelkäsin kuollakseni lapsena eivätkä sairaanhoitajat valitettavasti ottaneet niitä vakavasti kun yöllä soitin kelloa. Kohtaukset saattoivat kestää tunninkin. 5
telkkaria tuntuu että kuva on kaukana ja suurenee. Olen miettinyt miksi ja myös tuo että tuntuu erilaiselta(esim.suurelta) jokin on tuttua. Mitä ihmettä? on siis muitakin? Eikö itään faktaa? ei taida olla mitään vakavaa näinollen?
television katseluun, unohdin mainita. 5
kuolemaan liittyviä tuntemuksia. Epämiellyttäviä nuo kohtaukset siitä huolimatta ovat, välillä tosin tuntuu että makaa todella pienenä valtavassa sängyssä ja jotenkin "uppoaa" sinne ja samalla vaan tuijottaa yhteen pisteeseen ja tuntuu että sinne olisi matkaa kilometri.
Vitoselle (?), todettiinko sulla nuo kohtaukset siitä kolmoishermosta johtuviksi? Oliko joku diagnoosi?
nro2
työkaverilla oli tunteita että ympäröivä maailma menee liian kovaa tai tulee päälle,autot siis. Hänellä kasvain päässä. Paikkaa en tiedä tarkasti,jssain silmien takana mutta iso ja hyvänlaatuinen leikattiin pois kokonaan. Mutta menee nopeutetusti tai hitaasti kuulostaa epileptisiltä oireilta. Niin työkaverille sanottiin.
mulle tulee myös noita tunteita.
joskus pienempänä huomasin, että kuumeessa sain oiereita joissa näin harhoja, suuria palloja jne, ja tuntui myös, että pää on iso tai joku osa vartalosta. nyt unen rajamailla satunnaisesti tuntuu myös joskus, että on esim. suurensuuri, paksu kieli suussa tai iso pää yms. näit' tuee tosi usein ja monenmoisia harhoja. tunnen itseni enkä näistä hermostu, mutta ei ne kivoja ole.
en oo normaali.
Ei liity väsymykseen, alkoholin käyttöön tms.
Pystyn jopa itse hallitsemaan asiaa näin vanhemmalla ikää.
Tuskin kuitenkaan on mitään vaarallista, koska itse elän asian kanssa hyvin eikä ole mitään ongelmia.
ollut samaa lapsena. Alkoi joskus ala-asteikäisenä ollessani korkeassa kuumeessa ja jatkui aina sen jälkeen juuri iltaisin nukkumaan mennessä. Kerran ylä-asteella tuli tunnilla tällainen "kohtaus", eli alkoi tuntua suussa oudolta, maistui rauta tai jokin, ja kun laitoin silmät kiinni, niin näin kirjan pienenevän ihan olemattomiin. Inhottavaa, mutta en ole kyllä itse ikinä ajatellut sen olevan vaarallista.
mutta lapsen ja todella harvoin enää aikuisena "menee nopeasti" tai "menee hitaasti". Olin jotenkin epäsynkassa ympäröivän maailman kanssa. Noita kohtauksia pelkäsin kuollakseni lapsena eivätkä sairaanhoitajat valitettavasti ottaneet niitä vakavasti kun yöllä soitin kelloa. Kohtaukset saattoivat kestää tunninkin. 5
Minulla ei muita oireita ja kohtaus tulee todella harvoin.
sen ajan välinein 70-luvulla. Kasvainta epäiltiin ensimmäiseksi. Mitään varmaa ei löytynyt, diagnoosi oli jotakin epämääräistä kuten "kolmoishermossa häiriöitä -epäily". Minut kiikutettiin johonkin isoon luentosaliin Meilahdessa, kandien ihmeteltäväksi, nostettiin pöydälle (olin viisi vuotta) ja todettiin, että oireita on mutta syytä ei löydy.
14 kiitos tiedoista. Epilepsiasta ei kukaan ole koskaan minulle maininnut. Kasvainta ei minulta löytynyt koskaan, sitä vanhempani pelkäsivät.
5
Vau että jollain on oikeesti samoja tunteita, mulla on just noita kans joskus, ollut lapsesta asti!
Tuo kielijuttu just ja sit se et kaikki ois muka kaukana. Ku kattoo jotain ihmistä, näyttää et se ois tooodella kaukana ja pieni. En oo ollu koskaan huolestunu noista, ku ei kerran mitään muita oireita oo elämässä ollu.
Mut todella kummallista ja jännää et jollain muullakin on täsmälleen samat jutut! :)
minäkin pystyn jossain määrin hallitsemaan tuota. Siis joskus saan nuo tunteet tulemaan tavallaan ajattelemalla. Kuulostaa kummalliselta varmaan.
Nuo ei ole ikäviä oireita mulle, vaan vain jotenki lumoavia ja kummallisia, aivan jopa hypnoottisia.
Kun se tunne tulee, saatan tietoisesti ''velloa'' siinä kauemminkin.
samaa, on toisinaan vieläkin. en tiedä mitä se on, jos joku tietää niin kiinnostaisi minuakin.