Mies jäi kiinni pettämisestä
Suhde työkaverin kanssa. Jätänkö minä tuon petturin vai yritänkö vielä lasten vuoksi. Tottakai se vannoo olevansa uskollinen tästä lähtien, mutta kuka tuollaista voi uskoa. :(
Kommentit (10)
sydämestään antaa anteeksi koskaan.
Asenne ratkaisee.
Nyt tietysti lupaa ummet ja lammet, mutta kunhan tilanne taas tasoittuu, homma jatkuu/alkaa uudestaan - eivät ne muutu, pettäjät, miehet tai naiset.
Tiedäthän ap että valtaosassa pettämistapauksista pettäjällä on jokin kriisi meneillään jonka vuoksi pettää. Siksi yksilöterapia on usein hyväksi havaittu keino, perheterapian lisäksi. Ainoa ongelma on pitkät jonot, mutta kannattaa ainakin yrittää! Jos miehesi ei vapaaehtoisesti suostu terapiaan voit hätätilanteessa asettaa terapiaan menon ehdoksi liiton jatkumiselle (tai edes itse aloitat yksin terapian, koska pettämisen kokenut joutuu "uimaan syvissä vesissä" ja toipuminen on erittäin hidas ja raskas prosessi).
Päästä mies menemään, jos on kerran rakastunut. Työkaveri, kun ei ole yhdeillan rakkaus, vaan ihan totista totta. Järjestäkää asiat niin hyvin, että lapset kärsivät mahdollisimman vähän. Toisin sanoen, älkää jääkö suhteeseen toisianne vihaamaan ja kyräilemään. Ota myös itsellesi vapaus uuteen onneen.
Mieti pystyisitkö antamaan miehellesi anteeksi?
Aikaahan se vie, mutta ei lasten elämää helpota, vaikka vanhemmat elävät yhdessä, mutta on jatkuva viha ja katkeruus mukana.
jos ei suhdetta, niin yhden kerran voisin itse antaa anteeksi. vaikeaa se olisi ja kulkisi vuosia piikkinä mukana, mutten yhdenillanjutun takia hajottaisi perhettä.
jos toistuisi niin sitten se olis siinä.
sydämestään antaa anteeksi koskaan.
kyllä se olis varmaan sitten ero edessä.
Luulen, että varsinkin näin joulun alla kannattaisi ottaa aikalisä. Yrittäkää olla ihmisiksi, säilyttää edes viileän kohteliaat välit.
Mietit ihan rauhassa. Sinun ei ole pakko päättää mitään nyt. Laita mies olohuoneen sohvalle nukkumaan.
Olen todella pahoillani puolestasi. Meillä selvisi myös samaan aikaan vuodesta reilut 10 vuotta sitten, että mies ei ollut uskollinen. Olin silloin vielä raskaana. Sitä pahan olon määrää ei voi kukaan ymmärtää...
Olemme yhdessä edelleen. Kyllä siinä jotain kuoli. Ainakin minusta tuli karskimpi, kovempi. En jaksa uskoa rakkauteen. Arkipäivä sujuu ihan hienosti, juhlakin. Olemme ystäviä, olemme rakastavaisia. Ikävä kyllä en koskaan taida voida unohtaa.
kamalaa :( olen hyvin pahoillani puolestasi.
Hemmetin tyhmä ukko.