Ihana huomata näistä joulu keskusteluista

Joulu on rauhan juhla, mutta todellisuudessa tämä ihanne on kaukana! Onneeksi ei meilääkään ole moisia tappeluita, vaan rauhallisesti otetaan, vaikka sukujoulu (30henkeä) on jokavuotinen tapahtuma meillä. Rauhallista joulua kaikille!

Sinulla on taito olla välittämättä, jos joku loukkaantuu sinulle, toiselle taas on kova paikka, kun ei koe tehneensä mitään väärää, tai ei kertakaikkiaan voi miellyttää kaikkia (olla esim aattona kummassakin mummulassa kun välimatkaa on 500 km).



Itse kadehdin niitä, jotka osaavat olla välinpitämättömiä, kun itse kuulun niihin, jotka syyllistämällä on aina saatu tekemään vastoin tahtoaan. Toivoisin ymmärrystä, mutta kun moni taho vaatii välillä ihan ristiriitaisia juttuja.

Minusta on ihana huomata, että meillä ei koskaan riidellä rahasta, kotitöistä, mustasukkaisuudesta tai ajankäytöstä kun ei riidellä tyyliin ikinä. Samoin kun ap ihmettelee näin jouluketjuja, minulla on sama fiilis näitä "päästäisitkö miehesi sinne ja tänne" -ketjuaja kohtaan.

ja olen siitä pahoillani mutta ajattelen siitä MIKÄ tekee minut ja perheeni onnelliseksi.

Joulu on rauhan aikaa (niin kuin moni muukin päivä) jotkut tosiaankin tykkäävät isoista juhlista, on sukujuhlia yms.

Miksi ihmisten täytyy tapella niin pirskatin yksinkertasista asioista, eikö voi tehdä kompromisseja.

Minä ainakin olen itsekäs ja teen joulusta sellaisen minkä haluan ja myönnyn jos mieheni haluaa jotain erillaista.

ap

Sinulla on taito olla välittämättä, jos joku loukkaantuu sinulle, toiselle taas on kova paikka, kun ei koe tehneensä mitään väärää, tai ei kertakaikkiaan voi miellyttää kaikkia (olla esim aattona kummassakin mummulassa kun välimatkaa on 500 km). Itse kadehdin niitä, jotka osaavat olla välinpitämättömiä, kun itse kuulun niihin, jotka syyllistämällä on aina saatu tekemään vastoin tahtoaan. Toivoisin ymmärrystä, mutta kun moni taho vaatii välillä ihan ristiriitaisia juttuja.

Minusta on ihana huomata, että meillä ei koskaan riidellä rahasta, kotitöistä, mustasukkaisuudesta tai ajankäytöstä kun ei riidellä tyyliin ikinä. Samoin kun ap ihmettelee näin jouluketjuja, minulla on sama fiilis näitä "päästäisitkö miehesi sinne ja tänne" -ketjuaja kohtaan.

kolikon toinen puoli on se, että on oikeasti sukuja, joissa joku/tai jotkut tekevät joulunvieton helvetilliseksi: juopot mummit, ukit, isät, äidit, marttyyriasenteiset, ylipihit sukulaiset, kateelliset panettelijat ja selän takana juonittelijat, narsistit, yhden lapsen räikeät suosijat (toisten kustannuksella), toisten harmista ja epäonnistumisesta oman ilonsa ottajat jne. Joillekin suku on pahin, eikä joulumieli synny väkisin hymyilemällä, kulisseja ylläpitämällä ja enkelikelloa tuijottamalla.

Mutta entä jos se juopotteleva yksilö, sukunsa jatkumona, on omassa pikkuperheessä? Tai entä jos se olet sinä itse? Ihan noin ajatusleikkinä, pitäisikö juopon isän mennä kotikonnuilleen ilman perhettä? Pitäisikö ryypiskelevän äidin tehdä samoin? Entä jos molemmat ovat katkaisseet yhteytensä pahansuopaiseen sukuunsa? Mihin sitten mennään? Kirkkoon? Yömajaan? Lumihankeen?



Todellakin, vain pohdiskelua, mutta monissa perheissä aihe voisi olla kiperä. Lasten joulua voi monikin juoppo ajatella, kunnes korkkaa. Sitten ajatus sammuu.

mutta juuri silloinhan onkin viisainta ihan stressittömästi irrottautua tuosta suvusta ja viettää rauhallista joulua ihan omin nokkineen/oman pikku perheen kanssa. On mahdollista olla syyllistymättä, vaikka syyllistetään. Sukupolvien mittaisten pahan ketjujen katkaiseminen on jokaisen oikeus ja velvollisuuskin.

mutta juuri silloinhan onkin viisainta ihan stressittömästi irrottautua tuosta suvusta ja viettää rauhallista joulua ihan omin nokkineen/oman pikku perheen kanssa. On mahdollista olla syyllistymättä, vaikka syyllistetään. Sukupolvien mittaisten pahan ketjujen katkaiseminen on jokaisen oikeus ja velvollisuuskin.