Onko lasten synttäreiden päätarkoitus ylenherkuttelu?
Oli vaikeaa rajata, että ketä kutsutaan tyttäreni synttäreille tänä vuonna. Päätin sitten (lapselle paljastamatta), että kutsutaan tietenkin kolme läheisintä ystävää (tyttö valitsi) ja koulukavereista ne (tyttö ehdotteli), jotka viime kerralla eivät harrastaneet meillä ylensyömistä.
Onhan tämäkin valintatapa. Enpä ainakaan tue sitä, että synttäreille tullaan ahmimaan karkkikippoja myöten kaikki tyhjäksi mitä pöytään kulloinkin pannaan ja ei seurustelemaan ollenkaan. Oli viine synttäreillä kolme sellaista tyttöä, joilla käynnistyi heti ahmimisrefleksi, kun näkivät uutta tarjottavaa ja siksipä jouduin nappaamaan välillä esim suklaakippoja pois. Pulskia tyttöjä.
Kommentit (16)
meillä synttäreilla huomannut. Sen sijaan olen kiinnittänyt huomiota parin lapsen pöytätapoihin, tai oikeastaan niiden puutteeseen. Tietysti joukossa tyhmyys tiivistyy, mutta silti kummastuttaa toisten käytöstavat.
Limsalasiin sekoitetaan ihan kaikkea mahdollista, lautaselle sotketaan jäätelön sekaan myös kaikkea mahdollista. Sipsejä murustellaan pitkin pöytää. Lopulta kaikki jätetään syömättä.
Ja tarjoilut on kerättävä heti pois pöydästä, muuten siitä haetaan jatkuvasti napsittavaa ja mennään niiden kanssa pitkin taloa, sotkien kaikki huoneet. Kun kieltää, kuiskutellaan oman lapsen selän takana toisille kuinka tyhmä minä olen.
En ole kuitenkaan halunnut sitäkään tehdä että vain pari luokan tytöistä jätetään kutsumatta synttäreille.
mutta sallinette että nyt käytän: Buahhahhaaa!
mutta sinänsä ajattelen, että suklaakipot voi todella nostaa jossain välissä pois, jos joku tai jotkut näyttävät ahmivan tosissaan. Siis herkutella saa kaikki, mutta suoranainen ahmiminen ei tee hyvää ahmijalle.
Minun lapsistani toinen on mahdoton sokerihiiri, on ollut ihan pienestä. Annan hänelle hyvinkin niukasti sokeria (herkkuja kyllä syödään!) mutta toivoisin, että joku toinen äiti ottaisi kulhon pois jos meinaisi mennä syöminen synttäreillä liialliseksi.
ja pöydästä nousun jälkeen saa hakea lisää vielä. lisäksi herkkukuppeja on olohuoneessa ja lastenhuoneissa. ap on ihmeellinen nipottaja.
oli synttäreillä tyttö, joka ahmi, mutta teillä kokonaista kolme! Huh huh!
Teki pahaa katsoa, kun toinen söi Fazerin sinisiä konvehteja kaksin käsin suuhunsa tunkien. Työnsi väliin tikkaria pureskeltavaksi ym. Sitten jäi suu raollaan röyhtäilemään muutamaksi sekunniksi ja alkoi tyhjentää sipsi kippoa. Onneksi oli lisää karkkeja varastossa, joita kävin tarjoamassa leikkiville tytöille. Ehdotin, että tämäkin tyttö menisi leikkimään, mutta ei, hän vain katseli kuumeisesti ympärilleen etsien lisää syötävää, joten päätin siivota pöydän pois hänen ulottuviltaan.
Kaikki lapset olivat syöneet runsaasti, mutta tämä tyttö oli jotain aika uskomatonta. Terveyttä uhkaava ylipainokin oli hällä jo hyvää matkaa kehitteillä.
kun puuhaavat kaikkea muuta. No yksi tyttö on pulska ja hän arvostaa kyllä tarjoiluja mutta minun puolesta syököön vaikka pöydän tyhjäksi.
outo käytös vaan tuo ahmiminen.
Minun tuntemistani lapsista yksikään ei ahmi. Siis oikeastaan ongelmaksi tässä ylenpalttisessa ja yleisesti runsaassa elämäntyylissä on se, että lapsille ei kelpaa juuri mikään.
Meidän lapset ovat hyvin tarkkoja siitä mitä syövät ja samoin heidän kaverinsa. Juuri oli eskarilaisen poikamme synttärit ja varasin tietenkin armeijaa varten karkkeja ja kaikkea hyvää. Vaan kun ei nykylapsille oikein tuo makea tunnu uppoavan.
Pojat ottivat muutamia karkkeja (kun ne oli rakennettu lautoille tmv.), söivät kyllä mehujäitä, mutta siihen se rajoittui. Enemmän kiinnosti kaikki pöydän rekvisiitta.
Meillä ei esim. karkkipäivänä rajoiteta karkkien syöntiä. Ai miksikö? No kun poika syö sen puoli pussillista karkkeja (jonka on itse valinnut) ja lopettaa sitten kun ei maistu.
Ja jos omat lapsemme olisivat ainoita, niin en ihmettelisi, mutta sama toistuu kavereidensa kanssa.
Ja ap, anna niiden vieraiden lasten syödä, ostat sen verran enemmän. Voin lähettää 5 euroa jos tarvitset rahaa lasten karkkeihin ;)
on usein juhlittavia synttäreitä ainakin toistaiseksi. He kutsuvat koko luokan, myös pojat, omille synttäreilleen ja päätarkoitus juhlien järjestämisessä tuntuu olevan se, että saa sitten mässätä.
Mässäilystä keskustellaan, että kenen luona on ollut parhaat herkut. Kysellään, että kutsuthan varmasti meidätkin synttäreille, kun sinutkin kutsuimme.
Muuten eivät ole välitunnillakaan muiden lasten kanssa. Kaksi tyttöä on hyviä kavereita keskenään ja tuo kolmas yrittää päästä joukkoon mukaan.
Meillä "ongelma" on ollut pikemminkin päinvastainen, eli ostamani herkut ovat suurimmaksi osaksi jääneet syömättä. Kakku ja herkut tarjoillaan meillä ruokapäydän ääressä, ja kun herkutteluhetki on ohitse, lapset siirtyvät yläkertaan leikkimään ja herkut korjataan pois. Pöytätavoista pidetään kiinni, ja jos joku meinaa ruveta sotkemaan tms niin huomautan siitä ystävällisesti.
Tutulta kuulostavat; toiset sotkevat, syövät muuallakin kun pöydässä, ottavat, eivätkä sitten syö (nämä tympii eniten). Juu, ja tällanen ahmijakin mahtuu lähes aina joukkoon. Meillä oli juuri ihan hoikanpuoleinen, mutta keskittyi kokoajan herkkuihin. Ja tunnustan, jouduin ottamaan pari kulhoa pois, että jotain riittäisi myöhemmin tuleville, vaikka olin todellakin varautunut mielestäni.
ahmija lapsista kyllä huomaa että kotona ei saa mitään herkkuja. Kylässä sitten ahmitaan kaksin käsin.
Meillä on muutama tuttava perhe joissa tällasta on. Yksi perhe on pahin. Äitinsä on sanonut että heillä on hyvin hyvin harvoin mitään herkkuja kotona. sitten kun meille tulevat niin ahmimisella ei ole mitään rajaa ja se sotkeminen vielä...
Enkä ole todellakaan ainut joka on tämän huomannut.
ei meilläkään nyt joka päivä karkkia syödä mutta kyllä melkein joka päivä jotakin hyvää saa. vaikkapa sitten pullaa/jotakin piirakkaa/jäätelöä välipalalla tai ruuan jälkeen.
Eivätkö ole saaneet tarpeeksi herkkuja kotona? Syövätkö vain ruokaa liikaa (lue hampurilaisia ja ranskanperunoita)?
Itselläni lapset 21, 18 ja 4v. Meillä on aina synttäreillä myös jotain suolasta; itsetehtyä pizzaa, uunivoileipiä tai coctailtikkuja. Ja aina myös kasviksia ja erilaisia dippikastikkeita. Voileipäkakkukin on kiva juttu.
Kyllä minä puutun, jos ruuan kanssa leikitään, sotketaan tai juostaan ympäriinsä. Ahmimiseen puutun ja siitä olisi hyvä myös keskustella kyseisten lasten vanhempien kanssa. Jos omat lapseni käyttäytyisivät negatiivisesti, haluaisin että siitä kerrottaisiin minulle.
Meidän tyttö sai palautetta, että oli rohmunnut yksillä synttäreillä. Nyt on taas synttärit tulossa ja näytän viestisi hänelle, että ymmärtäisi pysyä kohtuudessa. Jos ei ota opikseen, niin saattaa hänelläkin kutsut harventua. Ja ihan oikein! Viimeksi hain melkein autoon oksentavan tytön synttäreiltä:(
Kyllä minäkin katson, että tyttöni synttäreillä myös leikitään ja pidetään hauskaa. Tarjoilu loppuu ja pöytä siivotaan juu!
Minun lapseni taitavat sitten olla noita ahmijoita. Minä kun pidän niitä pienessä nälässä pari päivää ennen synttäreitä, että ottaisivat maksimaalsien hyödyn ilmaisista tarjottavista.
anna tyttöjen ahmia. Voi olla etteivät saa ikinä missään mitään hyvää ja siksi ahmivat kun kerrankin saa.
Meillä kutsutaan synttäreille aina hirveesti ihmisiä. Tulee sitten taas vastaavasti paljon kutsuja synttäreille = lapsella on paljon kavereita.
Koti on iso ja synttäreitten pitäminen kotona ei paljoa maksa.