Lue keskustelun säännöt.
Selektiivinen mutismi lapsella?
30.12.2009 |
Meillä on ilmeisesti kohta 6-vuotiaalla pojalla selektiivinen mutismi tai sitä ainakin epäillään. Hän ei puhu päiväkodissa toisille lapsille mitään. Aikuisille vastaa kysyttäessä ja kahden kesken heidän kanssaan puhuu pitempiäkin tarinoita. Psykologin mukaan poika on hyvin ilmeetön ja eleetön ja hän sanoi, että päivä puhumattomana no lapselle varmasti raskas. Avuksi tarjosi puheterapiaa, mutta puheterapeutin mielestä siinä ei ole järkeä. Nyt olemme taas tyhjän päällä :-( Seuraavaksi soitan kai perheneuvolaan. Netissä surffailen ja ihan hirveältä tuntuu, kun luin jostain lääkärikirjan sivuilta, että mutismista kärsivä voi tarvita jopa vuosia kestävän lastenpsykiatrisen osastohoidon jne. Mitä olemme tehneet lapsen kanssa väärin? Ahdistaa niin mielettömästi, että ei mitään rajaa. Olkaa onnellisia te, joilla on perusterveet lapset! Minä en ole pitkään aikaan jaksanut olla onnellinen, kun mietin vain, että miten oma lapsi saisi apua ja hyötyykö edes mistään avusta ja mikä hänen tulevaisuutensa on...
Kommentit (19)
etninen kileivähemmistö on yksi niistä syistä joka voi aiheuttaa mutismia...
Kovia karsimme tyton kanssa. Lisaksi uskon etta hanella on aistiyliherkkyytta tms on niin kauheaa joka paivainen tappelu hanen kanssaan.
Asumme ulkomailla, eika kukaan auta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pakko kysyä miksi vanhemmat kärsii???en oikein ymmärrä?
vaikka haluaisikin, eli puhe jää vaan tulematta, eikä ainakaan vWikipedian artikkeli tästä suomeksi ole hyvä. Koulun vaihdokset etc. saattaa myöhemmin auttaa, meillä 15v tytär joka aina ollut tällainen. Pärjää erittäin hyvin koulussa, reipas, taitava monessa asiassa, puhetta ei vain tule, kun vieraassa seurassa, myös silmiin katsominen tällöin vaikeaa. Asiasta kärsii lähinnä vanhemmat.
Kannattaa hakea vertaistukea jostain muualta, täällä voi olla hankala löytää mutistilapsien vanhempie linjoille. Sen verran uusi ja harvinainen sairaus se on.
Onhan muuten muut vaihtoehdot suljettu pois? Tuli mieleen äkkiseltään aspergerin syndrooma (omalla lapsellani on as-dg), johon kuuluu juuri valikoiva kontaktinotto ja "ilmeetön" puhetapa. Mutta jos lapsesi muuten osaa olla ja viihtyy muiden lasten kanssa, niin kenties se ei sitten tosiaan ole aspergeria...
Anteeksi nyt, että kyseenalaistin diagnoosianne, mutta tuli mieleen tuokin.
puhuu meille sisaruksille (ja meidän lapsille) sekä meidän vanhemmille. Ei muille.
Yahoossa on ryhmä sekä facebookissa. Löydät sieltä varmasti paljon vertaistukea.
Lääkäreiden tieto tuntuu olevan todella vähäistä tästä mutismista.
Minäkin voin vastata mitä osaan,mutta esi m. äidilläni on paljon enemmän tietoa ja ennen kaikkea kokemusta tästä. Äitini löytyy noista molemmista (facebook ja yahoo).
Meillä poika leikkii muiden lasten kanssa mielellään ja on päiväkodissa suosittu kaveri etenkin tyttöjen keskuudessa. Tuttavaperheestä löytyy pari vuotta vanhempi poika, joka on ihan paras kaveri ja hänen kanssaan kyllä puhua pälättää minkä ehtii. Eikä muuten tutuissa ympyröissä tai tuttujen ihmisten kesken ole yhtään ilmeetön. Ei taida olla meidän poika kotonaan päiväkodissa. Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
selektiivisestä mutismista on myös puhuttu meille, sekä dyspraksiaa on (suun motoriikan vaikeutta).
Tutussa porukassa (oma perhe, lähipiiri) poika kyllä puhuu, mutta vieraille ei juurikaan.
Sisarparven keskimmäinen lapsi on, enkä sikäli ole huolissani, että sisaruksiin ottaa kontaktia aivan normaalisti.
Jos haluat vaihtaa enempi ajatuksia aiheesta, laita sähköpostiosoitteesi =)
kotona ja erittäin ilmeikäs.
Lapsena hänellä oli yksi kaveri jolle puhui.
Nykyään on onneksi messanger ja tekstiviestit ja niitä käyttää. Tuo yahoon ryhmä on esim. suljettu joten sinne täytyy tehdä "hakemus" että pääsee juttuja lukemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovia karsimme tyton kanssa. Lisaksi uskon etta hanella on aistiyliherkkyytta tms on niin kauheaa joka paivainen tappelu hanen kanssaan.
Asumme ulkomailla, eika kukaan auta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka haluaisikin, eli puhe jää vaan tulematta, eikä ainakaan vWikipedian artikkeli tästä suomeksi ole hyvä. Koulun vaihdokset etc. saattaa myöhemmin auttaa, meillä 15v tytär joka aina ollut tällainen. Pärjää erittäin hyvin koulussa, reipas, taitava monessa asiassa, puhetta ei vain tule, kun vieraassa seurassa, myös silmiin katsominen tällöin vaikeaa. Asiasta kärsii lähinnä vanhemmat.
Tai nuori, ei todellakaan vanhemmat!
MIettikää mikä paine kokoajan. Joskus jostain olen lukenutkin ,että mutismi lapsella/nuorella on olo kokoajan kuin olisi näyttämöllä. Mietippä itsesi esiintymään 24/7.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kesken. Koulussa saa olla omassa rauhassa, ei siellä kukaan mitään tivaa kun tiedetään mikä lapsella on. Ei todellakaan kärsi kellon ympäri.
Olemme käyneet perheneuvolassa muutaman kerran ja saaneet tukea ja kannustusta sieltä mukavasti - enää ei ahista läheskään niin paljon. Suosittelen yhteydenottoa sinne! Helpotti, kun ei ennen tiennyt mitä pitäis tehdä ja mitä jättää tekemättä. Eli nyt en ainakaan painosta lastani puhumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuletko ettei lapsesi mielummin olisi muiden kanssa?
Siis jos tätä ongelmaa hänellä ei olisi. Eli lpsi kärsii mutismista.
Selektiiviseen mutismiin kuuluu myös sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat, siitä johtuu esim se ettei katso silmiin.
Lapsi on kotona KOKO_AJAN_AANESSA!!! Vaatii kaiken huomion ja kiukuttelee, tappelee ja uhkailee kaikesta. Yleensa se liittyy vaatetukseen ja siirtymatilanteisiin.
Kun olemme lahdossa ulos, lapsi EI HALUA pukea sukkia jalkaan, sukat ja paitojen hihat ovat ne pahimmat kiukuttelut aiheuttajat. Ja sitten karsii sisarukset kun lapsi niista raivoaa akaisena.
Ja kaikki on kokeiltu mita on vain keksitty. Sukkia on miljoona paria, joskus jotkut ovat hyvat, varsinkin jos niita on pitanyt pari paivaa putkeen, auta armias kun ne joudutaan vaihtamaan puhtaisiin!!
On koko paivan hiljaa hoidossa, ja kun sielta pihasta paastaan alkaa palatys, joka ei lopu kunnes kuin nukahtaa.
youtubesta löytyy muutenkin paljon koskettavia pätkiä kun hakuun kirjoittaa selective mutism.
tiedä häntä oliko oikea diagnoosi,olinko vain ujo,etten uskaltanut puhua kenellekkään(mikä oli totta)
selektiivisestä mutismista on mainninnat jo 1800 luvun loppupuolelta...mutta vähän tunnettu ja tiedetty jopa ammatti-ihmisten joukossa