Lue keskustelun säännöt.
3- ja 5-vuotiaat lapset, eikä koskaan ole päivää,
27.10.2009 |
etteivätkö he kiukuttele. Onko tämä ihan normaalia? Varmaan 10-15 vääntöä käydään monestakin asiasta, itkuraivareita, huutoa, pienempi lyö minua kun suuttuu, lapset lyövät toisiaan enkä saa tätä käytöstä loppumaan. Eikä ole lapsia lyöty, normaali kuri, joskus joustetaan, päivärutiinit toimii ja nukkumaan saadaan ihan satu lukemalla, tässä ei taistella. Nyt arvon av-mammat, opastakaa ja neuvokaa.
Kommentit (6)
Kumpikin käy kerhossa kerran viikkoon. Parina päivänä viikossa on kavereita leikkimässä. Välillä leikin heidän kanssaan, välillä en. Enkä enää ymmärrä, että mistä kiikastaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on jo viikon ollut karseita vatsakipuja ja ne tulee suoraan stressistä, kun lapset tappelee koko ajan...
samanikäisten kanssa. Eilen just kirjoitin tänne aloituksen, kun lasten temperamentit ei kertakaikkiaan mene yksiin. En löydä sitä aloitusta. Jos olisin tiennyt, että meidän perhe-elämä on tätä, en olisi ikinä vanhemmaksi halunnut. Tunnen itseni surkeaksi kasvattajaksi.
todella yhteenhintsautunut pari, huolehtivat toisistaan ja puolustavat toisiaan henkeen ja vereen. Molemmilla aina paljon kavereita, ovat suosittuja eivätkä tappele lainkaan keskenään.
Kotona keskenäiset matsit sen kuin lisääntyneet.
t. numero 2, se samanikäisten äiti
Eikä kavereiden leikeissä. Isompi kiusaa ja hyljeksii pienempää minkä ehtii, sitten pienempi turhautuu ja lyö. Jos on kavereita kylässä, kun isompi poistuu hetkeksi leikistä, kaikki sujuu sopuisasti, mutta kun tulee takaisin leikkiin, riitely alkaa, siis sisarusten kesken.
En tiedä pitäisikö lapset sitten laittaa päivähoitoon ja itse palata työhön, onko tämä käytös sen merkki, että kotona oloa on ollut lapsilla tarpeeksi?
ap
Vapaa leikki ja ulkoilu on kaikkien ryhmien kanssa yhdessä.
t. se 2 vai mikähän numero olikaan
samanikäisten kanssa. Eilen just kirjoitin tänne aloituksen, kun lasten temperamentit ei kertakaikkiaan mene yksiin. En löydä sitä aloitusta.
Jos olisin tiennyt, että meidän perhe-elämä on tätä, en olisi ikinä vanhemmaksi halunnut. Tunnen itseni surkeaksi kasvattajaksi.