Miehen kämppä on siivoton läävä!
Miesystäväni 30v. ei oikein "välitä" siivoamisesta. En edes muista koska viimeksi makuuhuoneessa on imuroitu, saatika muutenkaan koko kämppää siivottu sen ihmeemmin, kun vähän suurempia roskia noukittu lattialta. Joka puolella on pöly- ja kissankarvapalloja. Hänen mielestään kissanvessojakaan (2kpl) ei tarvitse joka päivä siivota vaikka kissojakin on kolme. :O
Makuu- sekä vaatehuone toimivat varastoina. Niihin on helppo lykätä ylimääräistä ja turhaa tavaraa, joita ei raaski/JAKSA hävittää. Näitä huoneita ei myöskään tarvitse siivota, koska niissä ei vieraita käy!?
Olen tätä touhua katsellut melkein 3 vuotta ja asiasta olen huomauttanut ja miehen äiti on myös pitänyt saarnaa. Ei tehoa.
Kämppä on niin siivoton, etten todellakaan viihdy enää siellä. Mies luulee, että se on vain joku "tekosyy", etten vain haluaisi olla siellä. Suhdekin tässä kärsii.. En voi edes ajatellakaan yhteenmuuttoa.
Ja mikä ällöttävintä: Miehen kämpässä on koita! Meidän ollessa lomamatkalla oli miehen äiti jynssännyt koko kämpän, ostanut uudet petarit, peitot, tyynyt yms. ja koista päästiin eroon, mutta nyt ollaan samassa pisteessä taas.
Koitin olla avuksi ja siivota siellä noin kerran viikossa, mutta ei varmasti ole minun tehtäväni koulun ja oman kämpän hoidon ohella siivota myös aikuisen miesystäväni kämppää!
ARGH!
Kommentit (19)
Nyt oli oikea paikka kirjoittaa tuo lause.
ei taida olla muita vaihtoehtoja, kuin sietää tai siivota sen puolesta :/
Itse oon uudelleen ihastunut exääni, mutta vierailu sen asunnossa laimensi kyllä tunteita... Siellä oli niin likaista, että inhotti koskea mihinkään. Tuli vähän sellainen olo, että mieluummin loppuikä yksin, kuin tuon ryönän siivoojana... ei ihme, että nykyään on niin paljon sinkkuja... Toisaalta mietin, että oisko se sitten niin kauheaa siivota kahden edestä, jos mies hoitaisi osuutensa jotenkin muuten, esim. "miesten hommia" tehden. Se on kuitenkin varmaa, ettei tuon ikäistä voi muuttaa, eli ei ainakaan kannata tuhlata energiaa mäkättämällä ja saarnaamalla, helpommalla pääsee, kun siivoaa sen puolesta.
En mäkään erityisemmin itse siivoamisesta pidä, mutta puhtaassa kodissa olisi mukavempi asua :)
Haluaisin vain tietää, että onko tollaselle jotain tehtävissä? Siis onko jollain jotain hyväksi koettuja neuvoja, miten laiskasta siivoojasta saisi toimeliaamman? :D
Yhteisessä kerrostaloasunnossamme työnjako oli se että minä siivosin kodin ja mies katsoi televisiota tai pelasi tietokoneella. Perusteli osallistumattomuutta miehisellä turhautumisella, ei ollut perinteisiä miesten ulkotöitä kaupunkiasunnossa. Muutimme myöhemmin omakotitaloon, jossa mies katsoi televisiota tai pelasi tietokoneella. Perustelu: ei ollut koskaan oppinut tekemään perinteisiä miesten ulkotöitä. Tarinan opetus: miehesi on hemmoteltu ja patalaiska.
Ajattelinkin, että seuraava vaihe on ruveta uhkaileen erolla, jos ei muutosta tapahdu! En vaan haluaisi muuten niin hvyää ja ihanaa miestä päästää menemään, mutta minusta ei taida hänelle emakoksi olla tällä menolla! :D
ja laiskakin vain siivoamaan. Kyllähän tuo ruokaa tekee (silloin tällöin), hoitaa pyykit ja käy harrastuksissa. ap
Siis mies, joka oli tosi jämäkkä isä lapsilleen, teki reippaasti kaikki kotityöt (en edes ehtinyt!!), laittoi ruoat (ammattikin se). Sittemmin, kun erosimme, auttoi kerran yhdessä käytännön asiassa niin sutjakaasti, että voi vain hämmästellä... oma/nykyinen mieheni on varsinainen saapas. Ei tee kotona mitään - tai siis tekee niitä töitään, joka tietty tärkeetä rahan kannalta. Mutta muuten ei saa aikaan mitään - enkä oletakaan muuta kuin jotain sellaisia juttuja, joita en osaa (tai osaisin, jos siihenkin vielä ryhtyisin:-). Ihailen miehiä, jotka tekevät miesten työt, kuten veljeni (joka laittaa myös ruoan ja siivoaa pääosin).
olla,mulla oli kerran mies jonka kämppä oli täysi sikala ja kaiken lisäksi se yritti kontrolloida mua. Siellä kämpässä olo oli kuin olisi ollut petoeläimen haisevassa luolassa, suuntasi kaiken huomionsa siihen miten voisi alistaa mua eikä tajunnut missä paskaläjässä oikeasti asui. Se lensi ulos mun elämästä alta aikayksikön, vaikka kävikin pitkiä aikoja mun ovan takana mölisemässä, turhaan.
Mieheni on yksinhuoltaja. Ja lapselta aikaa jää ehkä vähemmän kodinhoitoon, mutta siltikään kämppä ei minusta saisi olla tuossa kunnossa.
(En halunnut aikasemmin kertoa mieheni olevan yh, ettei minua tunnisteta aikaisemmin kirjoitteelleksi, mutta mitäpäs sen väliä) ap
Itsensä pesi ja vaatteensa, mutta imurointi tapahtui kerran vuodessa ja kaikki oli villakoirien ja tavaran peitossa. Yhdessäasuessa oli samanlainen possu ja mä sain yksin kantaa vastuun siivouksesta jne. Sen mielestä oli käsittämätön ajatus, että pitäisi oikeasti imuroida kerran (!) viikossa. Eikä se paljon edes suostunut osallistumaan, koska piti mun "siivousvimmaa" nipottamisena ja määräilynä. Ja mä en ole edes mikään siivousvimmainen oikeasti...
Nykyisen miehen asunto oli taas perussiisti ja on näin yhteiselämässä myös kotitöihin osallistuva ja aloittaa siivouksen oma-aloitteisesti usein. Voin olla vaikka ostoksilla ja on sillä aikaa pikaisesti kerännyt pahimmat pois ja imuroinut osan tiloista. Tekee usein tuollaisia pikasiivouksia ihan viikollakin.
mä olen vieläkin niin traumatisoitunut ex miesystäväni kämpän kunnosta että en pysty vieläkään puhumaan siitä oksentamatta.
Miehen kämppä vaati imuroinnin ainakin 2 kertaa viikossa, kun on noita kissojakin. Mies osti vartavasten semmoisen pienemmän akku-/rikkaimmurin(?), mutta sitäkin on ehkä 3 kertaa käytetty.
Miehen mielestä pölyjä ei tarvitse pyyhkiä, kun "eihän kukaan hyllyjen päälle kattele"! Ja kaikki turhat tavarat olohuoneesta työnnetään kirjahyllyn kaappeihin. Ärsyttävää..
Kyllähän tuo pyykit pesee, mutta ne kuivataan kylpyhuoneessa, jossa on myös 2 haisevaa kissanvessaa. Pyykit voivat jäädä lojumaan telineeseen pariksikin päivää ja haju on sen mukanen. :/
Mulla on omassa kämpässä kerran viikossa siivouspäivä. Silloin vähintään pyyhin pölyt ja imuroin, lehdet yms. sellaiset roskat vien pois ja jos oikein innostun, niin moppikin heiluu! :) Ja miehen mielestä siivoan liian usein. :O
mun miehen kämppä oli aivan kauhea seurusteluaikoina. Muutettiin yhteen niin tavatkin muuttui siistimmäksi. Nyt osallistuu siivoukseen pyytämättä :)
Yhdessä asuttu parivuotta.
niin hommaisin miehelle sellaisen. Mies kun ei itse siivoojaa halua, kun ei hänen mielestään pieni kaaos kotona haittaa.. :/ ap
sanoin etten tule käymään jos ei siivoa.
Alkoi se siivoamaan kun huomasi että a) kuinka pahasti oireilen homeiselle kaljakorille makkarin kaapissa (homeallergia)
b) pölylle makkarissa (pölyallergia)
siivosin ensin itse yhtenä vkonloppuna puhtaaksi ja sen jälkeen ilmoitin että seuraavan kerran ons un vuoro, ja jos ei oo siistiä niin käännyn ovelta takaisin.
Kyllä se nyt siivoaa, silleen suunnilleen :D
mutta parempi sekin on ei ollenkaan.
jonka koti oli karmea läävä, tiskiä hirveä vuori, pölyä sentin paksu kerros ja kaikki paikat täynnä vanhoja lehtiä. No, se kutsui minut sitten juhannukseksi mökilleen. Kiva pikku mummonmökki, mutta aivan hirveä siivo ja hiirenpaskaa kaikkialla, jopa keittiön pöydällä. Eihän sellaisessa voi yöpyä ja syödä.
Ihan ensin nappasin rätin ja hellan päältä löytämäni kloritepullon käteen ja ojensin sille toisen. Se: "Mitä mä tällä teen?" "No siivoat" ja pidin siivotessa luennon myyräkuumeen ja lian vaaroista.
Mutta ei, ei laiskimuksesta saanut siistiä ja jätin sen. Enää en ihmettele, miksi naiset ei sitä huolineet, kun se ihmetteli kun kunnon kiltti mies ei kelpaa.....ei kai nyt kukaan täysvätystä halua!
Nykyinen mies onkin ihan toista maata ;)
en mäkään ole vielä saanut innostuttua siivoamisesta vaikka sentään pidän siisteyttä tärkeänä asiana ja sun miehes ei edes pidä
yhteenmuutto onnistuu jos joko siivoat kiltisti, opettelet sietämään epäjärjestystä, tai palkkaatte yhdessä kotisiivoojan, ei tuosta miehestä ikinä tule mitään paikkojen puunaajaa jos ei edes kissanpissan haju tunnu missään.