Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä ilkeyttä vai typeryyttä?
27.12.2009 |
Mulla, kuten varmaan melko suurella osalla ihmisistä on tapana jollain tavalla noteerata toisten vaivannäkö, kun ollaan vieraisilla.
Tänä vuonna (kuten kaikkina muinakin) miehen suku kyläili meillä aattona ja joulun pyhinä. Olin tietysti siivonnut ja koristellut kodin, laittanut ruoat ja leivonnaiset.
Pöydästä noustessa kyllä osataan kiittää (jookiitostavaan), mutta siihen se sitten jääkin. Mitään muuta positiivista ei kuulu, negatiivista osataan kyllä tuoda julki.
Sekä käly että anoppi ottivat asiakseen mainita harvasta kuusesta. Anoppi kauhisteli, että miksei edes viitsitä katsella nättiä kuusta, jos kerran on oikein raha kourassa lähdettävä kuusta hakemaan. (varastettu olisi kai pitänyt olla) Käly huomautti myös rimpulasta kuusesta ja arveli virnuillen että on lapset olleet asialla koristelun suhteen. Ja toki lasten kanssa olikin koristeltu, mutta koristeet olivat silti tasaisesti ja kauniista ympäri kuusta.
Ainoastaan kehuja sai kahvi: sen keitti mieheni. Kahvipöydässä anoppi tuumasi, että ompas kerrankin hyvää kahvia, hyvä kun on kerrankin vahvaa.
Itse aina vieraisilla sanon jotain positivista talon emännälle, eikä kertaakaan ole tarvinnut valehdella: aina löytyy jotain joka ansaitsee positiivista palautetta, vaikka kaikki ei niin täydellistä olisikaan! Ja ainakin pidän huolen, että en sano mitään poikkipuolista.
Haluavatko sukulaiset tahallaan loukata, vai onko tämä vain moukkamaista käytöstä?
Kommentit (33)
On tyhmää olla kettuileva moukka, kukaan ei heistä oikeasti pidä. Paitsi toiset samanlaiset?
Kutsut vaan lopetat sellaisten kohdalla. Jos aikuinen ihminen on tahallaan ilkeä ääliö, niin pysyköön poissa. On maailmassa oikeasti kivojakin ihmisiä!
Ja samalla "tasolle" en tuollaisten kanssa lähtisi. Minä kun en ole tyhmä, ilkeä enkä moukka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinua ei ole täysin hyväksytty "sukuun".
Yrittävät dissailla tekemisiäsi.
On selvä, että kun naimakaupalla tulleita sukulaisia tulee kylään, on ilmassa tiettyjä jännitteitä.
Olet kokenut vääryyttä; se on selvä.
Ei kenenkään tarvitse kuunnella vittuilua omassa kodissaan.
Mielestäni olisit voinut kommentoida vittuilua. Helppo tietysti sanoa jälkikäteen -onhan tuo ollut uskomattoman pöyristyttävää.
Joku kommentoikin, että ehkäpä olet niin paljon parempi kuin he, että se ärsyttää.
Älä katkeroidu. Älä ala vihata näitä "ilkeitä" henkilöitä. Olet tehnyt parhaasi. Se riittäköön.
Suhtaudu näihin henkilöihin jatkossa varauksella.
Sano sille miehellesi suoraan, mitä heistä ajattelet. Normaali mies olisi ollut puolellasi.
Ehkäpä hänkin oli pöyristynyt ja siksi hiljaa.
Moukkia on maailma täynnä - älä masennu heistä.
Avoimuutta kannatan ja sosiaalisia taitoja.
Sano rehellisesti, että yritit parhaasi ja susta tuntuu kurjalta kuulla pelkkiä moitteita. Jos ei auta, sano että haluaisit olla heidän kanssaan tekemisissä, mutta et voi omassa kodissasi ottaa vastaan huonoa kohtelua. Että jos eivät pysty suhtautumaan yhtään myönteisemmin, toivot etteivät tule enää kylään. Hyvän säväyksen tekee aloittaa tämä rehellisyys mainitsemalla jotakin hyvää asianosaisista- yleensä tuollaiset ihmiset on katkeria, tuntevat jääneensä paitsi kaikesta hyvästä tajuamatta että ihan itse syövyttävät elämäänsä. Kehu sä, ja kerro sen jälkeen selkeästi rajasi; mitä et ota vastaan. (ja arvista sen jälkeen itseäsi rohkeudesta:))) Jos ei auta, ole tekemisissä vain sen verran kun katsot kestäväsi.
Mä en tuollaisia ääliöitä katsois kotonani enää ikinä.
Kuulostaa ihan suomalaiselta normijunttiperheeltä. Miniästä ei pidetä, koska tämä ei ole yhtä juntti kuin itse ollaan, on olevinaan jotenkin parempi, piehtaroidaan negatiivisissa asioissa ja tullaan valmiiksi kielteisellä asenteella kylään. Kaikessa on jotain vikaa, hädin tuskin kiitetään, mutta omaa poikaa muistetaan kehua ylenpalttisestikin. Ja vielä tuo kuusenhakujuttu osoitti todeksi kaiken otsikossamainitun. Moraali tuppaa tuollaisilla olemaan niin ja näin, eikä oikeasti mikään muu ole arvokasta kuin oma napa ja sen suorat perijät korkeintaan, eli omat lapset.
Ihan tavismeininkiä ääliöiltä.
Dissaamalla sinua he nostavat omaa itsetuntoaan.
Helppo sanoa, mutta koeta olla välittämättä. Älä ainakaan alennu samalle tasolle heidän kanssaan, se ei hyödytä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
26 puhuu ihan asiaa.
Anoppi kehuu poikansa kahvia, näin saa tunteen "että kyllä meidän poika osaa".
mutta lämminsydäminen, sivistynyt tai hyväkäytöksinen ihminen ei anna sen näkyä tuolla tavalla! Jos aikuiset ihmiset eivät pysty käyttäytymään kunnolla, koska ovat niin kateellisia miniän taidoista ja huushollista, pitäisi hakeutua terapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä anoppi ei vittuile sanan varsinaisessa merkityksessä vaan kertoo joka ikisessä asiassa miten minkäkin asian voisi tehdä toisin. Tulee tunne ettei mikään kelpaa sellaisenaan, varsinkin jos se on tehty eri tavalla kuin hän. Hän on kova neuvomaan vaikkei asiasta mitään tietäisikään. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos- neuvo on hyvä sinänsä, mutta kun KAIKKI pitäisi aina jaksaa suodattaa.
Jaksamista ap:lle! Valitettavasti on olemassa tällainen ihmistyyppi, jolle ei mikään kelpaa.
Joista sinun ei kannata välittää. Jätä moiset tolliskot omaan arvoonsa. Minulle on opetettu, että jos ei ole jotain kivaa sanottavaa niin on sitten parempi pitää suunsa kiinni.
Muuten, oma ex-anoppini, ex-kumppanin sisar ja käly olivat juuri tällaisia. Vasta eron jälkeen aloin miettiä, että ehkä he tunsivat alemmuutta: heihin verrattuna olin ja olen hyvin koulutettu, hyvässä ammatissa, ihan kivannäköinen. Makukin oli vähän erilainen. En näitä asioita korostanut, olin kiltisti ja hiljaa. Mutta piikittelyä kyllä piisasi. Eikä se aina ollut ihan hyväntahtoista.
Nauti kauniista kodistasi ja perheestäsi. Älä anna huonosti käyttäytyvien vieraiden sitä pilata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse inhoan tuollaisia jotka sanovat kaiken, mitä sylki suuhun tuo, ihan kuin ex-anoppi, joka on erittäin tyhmä ihminen. Sanot vain suoraan, ettet tuollaista piikittelyä kuuntele, ystävällisesti, mutta suoraan.
En kyllä ajatellut, että mielipiteet ovat etupäässä noin jyrkkiä. Kukaan ei sentään ole puuttunut mihinkään valtavan henkilökohteiseen, kuten ulkonäkööni, äitiyteeni tai muuhun sellaiseen. Ehkä viime aikoina anopin kommentit ovat olleet hieman tavallista "kirpeämpiä", mutta tiedän sen johtuvan siitä, että hän ei ole hyväksynyt tyttärellemme annettua nimeä, jossa ei noudatettu hänen sukunsa perinteitä.
Ja kuten sanoin, välillä anoppi osaa olla aivan mukavakin, tai normaali. Ja mieshän ei ole onneksi ollut vain hiljaa, vaan tiedostaa kyllä ongelman.
Enkä haluaisi tehdä tästä mitään valtavaa ja suurenneltu asiaa senkään vuoksi, koska tämä koskettaa myös appeani, jolla on käytöstavat paremmin hallussa. Hän on joskus hienovaraisesti tuonut julki, ettei hyväksy aina vaimonsa käytöstä, mutta ei sille mitään voi. Näin tapahtui esimerkiksi silloin, kun he lähtivät pois häistämme ennen ketään muuta.
Ja joskus osaan ottaa tällaiset pienet episodit ihan huumorillakin, joskus suhtaudun suvun huonoon käytökseen samalla tavoin, kun vieraiden lasten suusta päässeihin sammakoihin. Joskus sitten meinaa keittää yli ja mieli mustenee hetkeksi. Näin käy jos on väsynyt tai muuten jo valmiiksi huonolla fiiliksellä. Ja joskus tulee sellainen olo, että haluaa laittaa kahvipöydän/juhlat tms oikein viimeisen päälle ihan vain anopin kiusaksi. ;)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..mutta paskat käytöstavoista, jos toinen on jo osoittanut niiden puutteen, sanon minä!!
Itse pidän huolen että mm. teitittelen, pyydän anteeksi, kiitän jne. AINA. Jos joku mummo tulee kuitenkin kiroilemaan minulle, en tee mitään edellä mainituista vaan voin käskeä häntä painumaan...tiedätte kyllä minne. Mitä sitä turhaan on kohtelias tyypille, joka oikein kerjää verta nenästään?
niin sitten on paras pitää turpa kiinni! Itse olen niin kurkkuani myöten täynnä tuota arvostelua ja negatiivisten asioiden vatvomista. Itse olenkin päättänyt, että jos ei löydy mitään hyvää sanottavaa esim. tarjoilusta, kodista tai vst. niin sitten olisi parempi pitää se leipäläppä kiinni kuin pahoittaa toisen mieli!
Oma anoppini kehui keittiön verhoja näin; "muutenhnan ne ovat ihan hyvät, mutta tämä verhokappa tässä ikkunan keskellä on hiukan löysällä" Appiukko totesi siihen, että ihan hyväthän ne on... Olisi pitänyt sanoa sille muijalle, että poikasi se asensi tuon vaijerin tuohon keskelle, ja jäi vähän löysäksi ;) Mutta enpä viittynyt vaivautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun oma äiti on mua kohtaa joskus todella ilkeä, en tiedä oikein että mistä johtuu, vois ehkä olla jopa kateutta?
Ostetiin muutama vuosi sitten talo ja sitä se on kommannut ja dissanut siitä lähtien suunnilleen aina kun tulee meille kylään. En edes jaksa kirjoittaa mitä kaikkea, mutta tyyli on aina sama "tää talo nyt on vaan tälläinen".
Me itse ollaan ihan tyytyväisiä neliöihin, huonekokoihin, pihaan jne. Äidin mielestä tää on vaan mökki ja aivan liian pieni, asutaan kuulemma metsän keskellä (ei todellakaan asuta).
Mutta on mun äiti ihan mukavakin, tää talo nyt on vaan sen silmätikkuna. Ja kyllä mua välillä loukkaa, tää on meidän koti ja me viihdytään, äidin pitäis se ymmärtää.
Ts. tämähän on tyyppiesimerkki suomalaisten perus"hyveestä", rehellisyydestä. Sanotaan kursailematta suoraan mitä ajatellaan, eikä koreila snoilla eikä teoilla.
Ts. tämähän on tyyppiesimerkki suomalaisten perus"hyveestä", rehellisyydestä. Sanotaan kursailematta suoraan mitä ajatellaan, eikä koreila snoilla eikä teoilla.
juuri sitä suomalaista rehellisyyttä, jolla kovasti ylpeillään. Ei me muuten rehellisempiä ollakaan kuin muut kansat, mutta sanotaan paskasti toisille, kun ystävällisyys on mielestämme makeilua tai siirappia.
KAikkea arvostellaan ja räävitään, ihmisten ulkonäöt, mistään ruoista ei koskaan tykätä ja ollaan ylipäätään ihan perseestä. Itse olen sentään päättänyt, että samalle tasolle en alennu.
Mutta ap:lle, jotkut vian ovat moukkia, minkäs teet. Eikä ne muuksi muutu vaikka päälläs seisoisit.
anoppini ja kälyni vierailut meille päättyivät 1. aviovuoden jälkeen. Moittivat koko ajan minun tapaani elää aivan kuin itse olisivat ainoita oikeita ihmisiä. On meitä kaikilla idiooteilla tosiaan siunattu. En pystyis näitä ihmisiä enää kodissani katselemaan. Koko ajan tulis jäkä jäkä, ei meillä näin tehty, meillä tehtiin...
Mitäs pahaa siinä on että kehuu kahvia hyväksi.
älä siis alennu samalle tasolle kuin anoppisi sakki.
Olet aivan oikeassa, tuollainen käytös on yksinkertaisesti huonoa. Tuskinpa kehtaavat tuolla lailla käyttäytyä vieraampien kotona, mutta pitävät teitä samaan perheeseen kuuluvana (mitä miehesi tietysti onkin) - eli teille kehtaa sanoa, kun "se on vaan meidän Tomppa, jolle kettuilen".
Eivät siis tajua, että sinä sukuun naituna et ihan ehkä ymmärrä tuollaista veetuilua. Eikä tarvitsekaan ymmärtää!
Joten seuraavalla kerralla SUUTU heille! Älä nieleskele hiljaa, vaan sano, että "minua loukkaa tuo kommentti aika lailla, ei tuolla lailla saa sanoa kylässä emännälle!"
Huutaa ei tarvitse, mutta vakavasti ja rauhallisesti ilmaiset loukkaantumisesi. Ja jos he alkavat siitä vinoilla, menet toiseen huoneeseen, etkä tule takaisin, ennen kuin osaavat tulla pyytämään anteeksi.
Kerro etukäteen miehellesi, että sinua on anopin ja kälyn ilkeily alkanut rassata aika tavalla ja aiot seuraavasta leukailusta heille sanoa. Se on tosiaan miehesikin homma olla puolellasi tuossa tilanteessa ja sanoa, että vittuilu ei teidän talossanne käy laatuun.