Miksi koulukiusaamisen annetaan jatkua?

Pahoinpitely on.

Kysyttäessä kiusattukin väittää, että kaikki on ok.

Saa vetää kaveria turpaan miten pahasti tahansa ja huomenna on taas koulussa.

hyväksyvät sen, että kaikkien kanssa ei tarvitse tulla toimeen. Vanhemmat hyväksyt sen, että on ok, että osa lapsista jää syrjään leikeistä.

kun itseäsi kiusattiin, uskalsitko mennä kertomaan opettajalle tai vanhemmillesi. Monet lapset ei uskalla, koska pelkäävät että siitä seuraa jotain vielä pahempaa, hirveä kosto, ja vielä pahempaa kiusausta.

Ja jos supatellaan, ja jätetään leikkien ulkopuolelle, niin siitä on vaikea kertoa, kun ei tiedä miten sen sanoisi, ja mitä haluaisi tehtävän asialle. Ei auta, että kiusaajat pakotetaan ottamaan kiusattu leikkiin mukaan, jos he tekevät sen vastentahtoisesti, ja kiusattu tuntee itsensä ei-halutuksi kuitenkin.

siitä kuinpuuttua siihen (opettajat)

iso vastuu on vanhemmilla, ilmoittakaa pahoinpitelyistä poliisille, samoin solvaamisesta jne. Se, mikä on Suomen lain mukaan kielletty, on kielletty myös koulussa.



Opettajien kädet on sidottu, kiusaajaan harvoin puree puhuttelu ja jälki-istunto, muuta ei paljonkaan ole tehtävissä.



ope

Opettajien kädet on sidottu, kiusaajaan harvoin puree puhuttelu ja jälki-istunto, muuta ei paljonkaan ole tehtävissä.

ope

Jos kiusaaja on jo eristetty muista (välitunnit istuu valvottuna sisällä), väkivaltaisuudesta saa jälki-istuntoa, kaikesta keskustellaan sekä kiusaajan että vanhempien kanssa, mitä vielä opettaja voi tehdä? Kun oppilaan poistaminen koko koulusta ei ole ihan niin helppoa...vaikka miten mieli tekisi. :(

t:toinen ope

Ihmiset eivät välitä kiusaamisista niin kauan kuin se ei koske itseä tai omaa lasta.

siis kiusaajia, jotka kiusaavat vain ja ainoastaan koulussa?? Ne, jotka itse olen tavannut, kiusasivat kyllä koulumatkoilla, kotipihoilla, ostarilla, harrastuksissa, luistelukentillä ja ihan joka paikassa, kun oli vian tilaisuus.

niitä käytännön puuttumisehdotuksia.



mitä kiusaajalle pitää tehdä, jos puhuttelut, jälki-istunnot, muista eristäminen esim. välitunneiksi, vanhempien kanssa keskusteleminen ja jopa koulusta erottaminen eivät tepsi?

Ja erityisesti, mitä opettajien pitäisi tehdä, jos kiusaajan vanhemmat eivät näe ongelman olemassaoloa?



Kun ei ole kuitenkaan olemassa mitään kaatopaikkaa, jonne tällaiset ikävät lapset voitaisiin siirtää?



Ehkä ensi vaaleissa kannattaa vaatia koululle enemmän valtuuksia, poliiseja kouluihin tai lisää resursseja esim. lastensuojelulle, lasten mielenterveystyölle tai vaikka perheneuvoloille.



ope minäkin

JA jo heti koulun alkaessa panostaa PALJON luokan yhteishenkeen. Eli luoda luokkaan erilaisilla ryhmäyttämis-leikeillä sun muilla vahva me-henki, meininki että kaveria ei jätetä. Pienten ekaluokkalaisten kohdalla se on vielä melkoisen helppoakin.



Kiusaaja harvoin jaksaa kiusata yksin, ilman yleisöään. Jos luokkaan on saatu fiilis, jossa kaikista pidetään huolta, eikä ketään jätetä, kiusaaminen on huomattavasti hankalampaa.



ELi sanoisin, että kiusaamiseen pitäisi puuttua jo ennen kuin sitä edes ilmenee, tehdä maaperä sille epäotolliseksi.

siis kiusaajia, jotka kiusaavat vain ja ainoastaan koulussa?? Ne, jotka itse olen tavannut, kiusasivat kyllä koulumatkoilla, kotipihoilla, ostarilla, harrastuksissa, luistelukentillä ja ihan joka paikassa, kun oli vian tilaisuus.

että koulussa ollaan opettajan vastuulla, ja kaikilla on se oppivelvollisuus olla siellä. Eli siellä pitäisi olla valvovia aikuisia paikalla.

Kotipihassa, harrastuksissa ym. ollaan omien vanhempien vastuulla, eikä ne yleensä ole paikalla valvomassa.

jos opettaja vaihtuu kovin usein.

Ainakin meidän lapsilla luokanopettajat ovat olleet uusia joka syksy ja jonakin lukuvuonna on vaihtunut jopa 2-3 kertaa. Jos näin käy ei varmasti luokassa pystytä pitämään hyvää yhteishenkeä kun luokan kapteeni eli ope on koko ajan eri henkilö.

demonisoivat kiusaajan, vaikka monissa tapauksissa tilanne ei ole aivan niin yksinkertainen. Lasten välillä on kaikenlaisia kehityseroja sosiaalisissa taidoissa ja muutenkin, ja usein kiusaaja hyötyisi siitä hyvästä luokkahengestä kaikkein eniten. Lisäksi maailma, jossa kukaan ei koskaan käytä minkäänlaista aggressiota, on vielä hyvin kaukana ja vaatisi merkittävän väestönosan pakkosterilointia.

Opettajille tulisi antaa käytännön työkaluja tilanteiden hoitamiseksi. Siskoni (vm 75) ala-asteen opettaja aikanaan totesi heti ensimmäisinä päivinä, että hänen luokallaan ei sitten kukaan kiusaa ketään. Oli saman luokan opena koko ala-asteen ja kehitti luokkahenkeä koko ajan. Sillä luokalla ei ketään todellakaan kiusattu eli jotain hän teki oikein omalla toiminnallaan.

Lastamme kiusataan sanallisesti haukkumalla, tönimällä tai esim. heittävät hänen ulkovaateet naulakosta lattialle ja tahallaan talsivat niiden päällä ja potkivat niitä pitkin käytävää.

Turpiinsa ei ole kertaakaan saanut. Asiasta on pidetty oikein kokous koulussa ja todettu ettei kiusaamista ole. Lapsi on vaan liian herkkä kun ei kestä moista.



Ei olisi kannattanut kouluun ottaa yhteyttä kiusaamisen vuoksi, sillä nyt kiusattu lapsi joutuu käymään koulupsykologilla ja häntä kiusataan entistä enemmän. Ei koulupsykologi hänestä mitään vikaa ole löytänyt.

Lastensuojelukin saatiin kimpuumme asian vuoksi ja lapsi pitäisi tutkia, koska on liian herkkä.

Mielestäni hän kestää jatkuvan kiusaamisen hyvin, mutta kun sen ei kuulemma pitäisi hetkauttaa ollenkaan. Lapsemme ei valita asiasta, ei itke, yrittää vaan olla välittämättä. Hän ei vaan kouluun haluaisi mennä ja koulun jälkeen on henkisesti niin väsynyt, että on pakko levätä sänkyssä hetki ennen läksyjen tekoa.

kun lapsen opettaja seuraavana vuonna vaihtui. Urheilutunneila sattuneet jatkuvat avokämmenellä lyönnit selkään ja kamppaukset, olivat vaan "sellasta poikien nahistelua", ja kun tytärtä kohdeltiin samoin, sanottiin vain kerta toisensa jälkeen "että rakkaudesta se hevonenkin potkii". Välillä ihmettelen että eikö todellakaan oikeesti haluta puuttua kiusaamiseen, tää "KiVa" kouluprojektikin on käytännössä sanahelinää, ainakin reksin mielestä.

minusta vastuu on vain ja ainoastaan vanhemmilla. Jos selviäisi, että oma lapseni kiusaisi jotakuta, kiusaaminen loppuisi tasan tarkkaan juuri siihen paikkaan.