Mitä voin tehdä haluttomuudelleni? - Mies kärsii ja minä myös
Naimisissa 9 vuotta, ja ekat vuodet olin todella halukas, halukkaampi kuin mieheni. Olisin voinut rakastella monta kertaa päivässä. Pikkuhiljaa olen halunnut vähemmän ja vähemmän. Viimeiset 2 vuotta on mennyt niin, että seksiä on varmaan n. 3 kertaa kuukaudessa, joskus harvemmin. Aiempaan verrattuna se on vähän. Silloin kun rakastelemme, se on yleensä ihanaa. Mies pitää joka kerta huolen siitä että minäkin saan orgasmin.
Olen jotenkin kadottanut yhteyden seksuaalisuuteeni. Usein haluan seksiä ja luulen olevani kiihottunut mutta en sitten kostukaan ollenkaan. Tämä luo paineita entisestään. Seksistä on tullut asia, jonka tahtoisin olevan helppoa, mutta siitä on tullut mulle peikko. Huomaan olevani helpottunut, jos on joku syy miksi emme voi rakastella (kuten menkat tms.). Silloin kun rakastelemme, kiihottumiseni on usein kovan itsepsyykkaamisen ja mielessä fantasioimisen tulos.
Oudointa tässä on se, että mielestäni parisuhteessamme ei ole mitään vikaa. Hellyyttä on, ja olemme onnellisia. Nyt on kuitenkin mies sanonut, että kärsii siitä että kokee etten halua häntä. Hän on komea ja seksikäs mies mielestäni, ja hoitaa hommansa hyvin rakastellessamme.
Meillä ei ole lapsia, joten en voi syyttää siihen liittyviä hormonimuutoksia. Söin masennuslääkkeitä aiemmin ja syytin niitä, mutta nyt en ole syönyt niitäkään puoleen vuoteen. Haluttomuus myös alkoi ennenkuin aloitin masennuslääkkeet. Haluttomuus alkoi sen jälkeen kun olimme asuneet opintojeni takia erillään 2 vuotta (näimme 1-2 kertaa kuussa) ja ihastuin toiseen mieheen (jonka kanssa en harrastanut seksiä). Olemme käyneet tuon kriisin läpi ja viimeiset 2 vuotta olemme asuneet yhdessä.
Mies ei halua parisuhdeterapiaan, hän ei halua käsitellä näin intiimejä asioita ulkopuolisen kanssa. Minullekin se on vaikeaa ja siksi henkilökohtaiseen terapiaan meno asian tiimoilta tuntuu myös vaikealta ajatukselta. Olen täysin neuvoton, mitä tehdä?
Kommentit (13)
ole mitään outoa siinä että seksiä on 3krt/kk. Hyvä että meillä on tuon vertaa vuodessa! Enkä yleensä ymmärtänyt minkä takia sinne parisuhdeterapiaan pitäisi mennä?! Sulta taitaa puuttua se ongelma... Eli ylianalysoit teidän täysin normaalia seksielämää ongelmallisemmaksi mitä se onkaan :)
Meitä kumpaakaan ei porno innosta. Tai kyllä se minua kiihottaa mutta se on samalla jotenkin irvokasta - katsoa kun muut panee.
Meille tämä asia on ongelma, koska haluamme molemmat enemmän seksiä kuin mitä sitä harrastamme. Mies haluaisi vaikka joka päivä, ja kun haluissani on tapahtunut selvä ero, niin ongelma on olemassa. Mies kokee, ettei enää ole mielestäni haluttava.
Toisaalta en itsekään koe itseäni kovin haluttavaksi (olen lihonut), olisikohan sillä vaikutusta asiaan..?
ap
taustoista enemmän, en viitsinyt ekassa viestissä ettei siitä tulisi liian pitkää. Meillä on möys pitkä lapsettomuushistoria, olemme jo vuosia halunneet lasta. Emme koskaan ole hysteerisesti sitä tehtailleet, mutta itselläni kyllä on aina ollut tiedossa missä vaiheessa kiertoni on. En tiedä, onko tämä pitkä lapsettomuus aiheuttanut hallaa naiseudelleni, ehkä koen itseni jotenkin vajavaiseksi ja siksi en saa yhteyttä seksuaalisuuteeni.
Myöskin toiseen mieheen ihastuminen on saattanut vaikuttaa asiaan. Tämä toinen mies ihastui myös minuun ja ajattelen häntä joskus vieläkin kaiholla. Yhteyttä emme ole pitäneet nyt vuoteen. Syytän kai itseäni siitä tuskasta mitä miehelleni aiheutin.
Lisäksi koen epäonnistumista elämässäni. Olen kohta kolmekymppinen eikä mulla ole koulutusta, elän mieheni "siivellä". En siis käy töissäkään. Aion hakea töitä, mutta kärsin siitä että olosuhteiden pakosta olen joutunut jättämään koulut kesken. Millon syynä muutto ulkomaille miehen töitten perässä, milloin se että avioliitto ei kestänyt eri paikkakunnilla asumista... Ehkä tämä epäonnistumisen tunne ja intohimon elämän muilta osa-alueilta katoaminen on tehnyt hallaa seksuaaliselle intohimollekin?
Kuka näistä tietää. On aika paha tunne, kun ei tiedä mistä saada apua.
ap
Siis olitte kai hoidoissa/tutkimuksissa jossain kun kerrn lapsettomuushistoria on pitkä??? Sieltä varmasti voisit saada lähetteen asioihin perehtyneelle psykologille joka voisi arvioida oletko ehkä kuitenkin masentunut? Puhuminen voisi avata monta solmua!
Itse menetin seksuaalisuuteni juurikin lapsettomuuden takia ja siitä johtunut masennus pahensi tilannetta. Pääsin jaloilleni oikeastaan vasta kolmen lapsen ja muutaman terapiaistunnon jälkeen. Ei ole häpeä hakea apua!
Tsemppiä!
kyllä hakenut masennukseen apua, silloin kun olin masentunut. En ole enää masentunut, joten terapiakäynnitkin loppuivat puoli vuotta sitten. Olen kyllä miettinyt pitäisikö käydä purkamassa tätä asiaa, mutta jotenkin tuntuisi oudolta puhua tästä terapeutille, joka on mies.
Tähän ketjuun kirjoittaminen on kyllä selkiyttänyt jo joitakin juttuja itselleni. Kävin juuri saunassa yksin ja mietiskelin asioita. Totesin, että yritän ehkä hillitä seksuaalisuuttani liikaa. Pitäs varmaan koittaa räväkämpiä juttuja. Tiedän, että miehenikin pitäisi siitä.
ap
ja se vie ne halut?
Mitä tarkoitat räväkämmillä jutuilla?
Toivottavasti saatte ongelman ratkaistua ja parisuhteenne voi vielä hyvin :-).
ilman että valmiiksi tekisi juuri ollenkaan mieli! En nyt jaksa naputella koko tarinaani, mutta meillä on ollut myös ongelmia seksin kanssa, ja olemme halunneet sitä suhteemme aikana molemmat joko "liikaa" tai "liian vähän", siis että halut eivät ole kohdanneet. Olemme puhuneet paljon asiasta keskenämme, ja käyneet myös pariterapiassa (muista aiheista) jossa sivusimme myös seksuaalisuuttamme...
Niin, palatakseni tähän ensimmäiseen lauseeseen... Olemme pitkän suhteen aikana huomanneet että eivät ne haluamiset juuri koskaan kohtaa siten että molemmat haluavat yhtä aikaa. Olemme tulleet kokemuksen myötä siihen "ratkaisuun" että jos toinen tekee alotteen ja toista ei juuri silloin niin hirveästi haluta, seksiin voi heittäytyä silti! Kyllä ne halut siitä esileikkien myötä heräävät. Vaihtelu virkistää myös jo rutiiniksi käyneitä seksi hetkiä... Meillä katsotaan (pehmo)pornoa yhdessä silloin tällöin jne "ekstra juttuja" ;)
Sinulla on viestiesi perusteella paljon asioita tuon seksuaalisuuden takana, mutta kyllä niistä yli pääsee. Yhdesä puhumalla avoimesti ja ehkä myös terapia hetki voisi auttaa. Oma mieheni koki ainakin sen hyväksi,vaikka ensin oli kovin niitä "muijien hömpötyksiä" vastaan. Ja painota miehellesi ettei haluttomuutesi johdu hänestä! Minulla oli kuivien limakalvojen takia (ennen ensimmäistäkään lasta) sellainen tilanne etten kostunut vaikka sai orgasmin! Ja lääkärin puheista ymmärsin silloin ettei se ollut mitään epätavallista edes!
Tsemppiä sinulle ja teille!! Parempaa alkanutta vuotta!
mutta pakko kirjoittaa, koska tilanteesi on hyvin lähellä omaani. Minäkin kärsin haluttomuudesta, joka ei johdu miehestäni. Suhteemme on muutoin mielestäni kunnossa. Vain seksi puuttuu. Ei nyt kokonaan, mutta harvinaista se on. Mieheni haluaisi vaikka päivittäin.
Mekin kärsimme lapsettomuudesta kuusi vuotta. Nyt meillä on kaksi vuotias lapsi. Haluttomuuteni alkoi silloin, kun aloimme lasta yrittämään. Kuukausi toisensa jälkeen pettymystä. Seksi toi mukanaan vain pettymyksen: ei raskaana. Se oli omalta osaltani pelkkää suorittamista. Ja nyt vaikka meillä lapsi onkin, on seksissä sellainen negatiivinen tuntu minulle. En tiedä, ymmärrätkö mitä tarkoitan. Pitkä lapsettomuus söi naiseuttani.
Minäkin olen pian kolmekymmentä, vailla koulutusta ja työtä. Asun ulkomailla. Olemme aina menneet mieheni työn ehdoilla ja todella usein harmittelen omaa tilannettani.
lapsettomuus taustaa 11 vuotta ja hoidoissa käyty vuosikausia,ilman tulosta.
Jos teillä on puhevälit ok, ja ongelma on siinä, että et kostu vaikka luulet haluavasi - niin ongelman ratkaisu on liukkari : )
Anna ukolle tuubi kouraan ja sano, että haluat, mutta että nyt just biologia ei tuu aivon kanssa samaan tahtiin - että voitelee siitä vaan. Älä ota paineita tuosta kostumisesta, älä ota paineita orgasmista. Jos seksi ei oo sulle vastenmielistä ts. et tunne 'antavasi' miehelle, niin teillä ei oo pahakaan ongelma. Relaa ja kato alkaaks homma toimia. Jos ei, niin mieti sit muutaman kk:n päästä uudestaan.
Kuivuus on varmaan meille kaikille (aikuisille, saati perheellisille) tuttu juttu.
ihanan hajuisia hierontaöljyjä ja anna miehesi hieroa sinua, jospa se kiihottaisi sinua.
estrogeenista. Näin mulle ainakin gynekologi sanoi. Että ehkä kannattaisi sen psykologin sijaan käydä taas gynekologilla.
Ja toi on totta, että jos sitä halujen täydellistä kohtaamista jää oottelemaan, niin harvaksi jää sekstauskerrat. Mukaan vain niin usein kuin mahdollista.
Minulla pillerit veivät halut aika tarkkaan.
Kiihottaako porno, voisitteko katsoa yhdessä tai sinä pelkästään?
Kyllä seksuaaliterapeutille voisit hyvin mennä yksinkin, ainakin kokeilemaan.