Mitä mieltä - lapset työpaikalla?

Kyllä mun lapseni on ollut joskus tunnin kaksi täällä töissä. pelailei tietokoneella sen aikaa, meillä on osastiolla monta vapaana.

ei ole häiriöksi, niin mikä ettei.

varmaan lapsella, mutta mikäs siinä, jos ei muita häiritse. Meidän työpaikalla yhdellä on usein koira mukana. Lähellä istuvat ovat valittaneet haukkumisesta. Lapsille ei sentään kukaan ole allerginen.

Usein siksi, että on joku neuvola tms. esim. 9.30, joten olisi hullua viedä lapsi hoitoon ja hakea taas...käydä neuvolassa ja palauttaa hoitoon.



Olen joskus myös ollut isäni ja äitini mukana töissä lapsena. Mielestäni lasten on tärkeä nähdä, että mitä vanhemmat tekevät työkseen. Mielestäni hiljaisempi kesäaika sopii tähän oikein hyvin. Mutta onhan selvä, että lapset vievät keskittymiskyvyn pois töistä...vanhemmat ehkä osaavat jo piirrellä ja lueskella. Mutta joka tapauksessa minusta joskus harvoin tämä on ihan ok ainakin toimistotyössä. Tällä hetkellä lapseni ovat 3 ja 6, joten en ottaisi heitä töihin koko päiväksi.

mutta niin että tekisin etäpäivän ja pitäisin lapsen kotona, kotona on enemmän puuhaakin. Toimistolle en kyllä mielelläni veisi...



Minulla onneksi on se mahdollisuus että pystyn tekemään töitä kotoa käsin, nytkin teen etäpäivää.

Oikein odotan, kun tällä viikolla näen taas pari söpöläistä.

toimistolle, siis lähinnä viimeisenä arkipäivänä ennen joulua, se kun muutenkin on kaikkea muuta kuin tehokas työpäivä. Lapselle se on ollut valtava elämys ja hän aina välillä kyselee, että koska pääsisi taas mukaan töihin. Kesällä toimistolla näkyy myös lapsia (ja koiria) silloin tällöin, enkä ole huomannut kenenkään heistä häiriintyvän.

Vai onko koirallekin tärkeää nähdä missä "äiti" on töissä?

Itselläni on ollut 3-v muutaman kerran töissä käymässä tunnin parin verran ja työympäristönäni on tehdas! Olen tosin työnjohtaja, joten mulla on myös toimisto ja lapsen kanssa siis siellä toimistohommissa olen ollut ja tehtaalla käynyt vain pikaisella kierroksella esittelemässä lapselle paikkoja. On nimittäin olleet ikimuistoisia päiviä lapselle!



Itse olin lapsena myös sekä äidin, että isän mukana töissä (isällä oma yritys ja äiti ulkopuolisella töissä). Isän töissä mulle oli aina jotain kivaa tekemistä äidin joka on psykologi, töissä (piti luentoa, istui palaverissa, teki toimistotöitä, oikeastaan kaikkea muuta paitsi otti vastaan asiakkaita) lähinnä piirtelin ja luin kirjoja. Kivaa oli silti, vaikka pitkästyttävää ja tiedänpä ainakin mitä vanhemmat todella tekivät.

Vai oletteko eri mieltä?

ei uskalla jättää sitä yksin kotiin, koira on liki sokea ja kuuro, ei siitä juuri vaivaa ole, josksu eksyy kuljeskelemaan ympäri toimistoa.

Ja nämä kaksi ovat ns. "lähikummit" ja muut asuvat toooosi kaukana ja näkevät erittäin harvoin kummilastaan.



Nää asiathan on vähän kiinni siitä miten asioiden mieltää olevan. Sulle on riittänyt huomioiminen silloin tällöin, me taas odotamme vähän enemmän.



Mites sitten kun lapset kasvavat ja huomaavat itse kuinka eriarvoisina heitä pidetään vrt. muut kummilapset, kun kerran niin auliisti kuitenkin kertoilevat mittä kaikkea hienoa ostelevat niille muille...

AP

Vai onko koirallekin tärkeää nähdä missä "äiti" on töissä?

Ei, vaan ihan sen takia koira on ollu kerran mun mukana töissä muutaman tunnin, koska se heräili nukutuksesta eikä sitä silloin saa jättää yksin.

useampana päivänäkin. Täällä toimistolla on muutenkin hiljaista juhannuksen jälkeen. Oma työhuone. Otetaan leluja kotoa mukaan, ja jos tulee kiiretyö, niin tyhjyyttään kumisevassa kokoushuoneessa on videot, voin laittaa viihdettä vekaroille, käyttää tietokonepelejä tai tulostaa väritystehtäviä netistä. Ja lapsista on hauska käydä työpaikkaravintolassa syömässä.

ja äitini teki sellaista osa-aikaista työtä, että piti lastenkerhoa ja toimi myös muiden kerhonohjaajien ohjaajana/suunnittelijana. Työhön kuului siis muutamia tunteja viikossa suunnittelupalavereja, materiaalin hankintaa yms. Istuin palavereissa mukana oma pinkki salkkuni, jossa oli värityskirjoja sun muita. Joskus myös kotihoidossa oleva kaverini tuli mukaan ja leikimme toimistohuoneen ovessa olevassa summerilla, johon sisällä oleva sai painaa sisään-, odota- tai varattu-painiketta. Kun käytiin ostamassa kerhoon askartelumateriaaleja yms., sain aina pienen tarra-arkin itselleni. Hauskoja muistoja siis :D Ja nykyisin on tietokoneet ja dvd:tkin. Rajansa toki kaikella, niin lasten kuin työntekijöidenkin kannalta.

mutta työympäristöni ei ole turvallinen lapsille, ja täytyy kyllä myöntää, että töitä en psytyisi tekemään, sen verran aktiiviset lapset on meikäläisellä. Mutta oma työni ei olekaan toimisto vaan sairaalamaailma ja potilaat arvaamattomia.

usein on mukana, olen tosin itse yrittäjä ja tota ekaluokkalaista ei viitsi yksin koko päivää pitää kotona yksin , ihan mielellään tulee mukaan

Itse olin lapsena todella usein isän mukana töissä. Se alkoi siitä, etteivät vanhempani raaskineet laittaa minua päiväkotiin, jossa minua kiusattiin todella paljon. Sitten siitä vain muodostui tapa.



Ei sitä kukaan ihmetellyt enkä minä kenenkään töitä häirinnyt. Olisi varmasti loppunut isän mukana kulkeminen nopeasti, jos jotakuta olisi haitannut moinen järjestely.



Oma lapseni taas keikkui kantoliinassa mukana töissäni heti 2kk ikäisestä asti. Jouduin ajankohdan vuoksi tekemään töitä myös äitiyslomalla ollessani ja minulle ei ollut mikään vaihtoehto hankkia vauvalle hoitajaa. Harvempi edes heti huomasi, että minulla on vauva mukana, kunnes alkoivat ihmetellä omituista vaatetta - kantoliinaa.



En minä isompaa taaperoa mukaan ottaisi, koska ainakaan meidän pikkuinen ei pysy aloillaan ja olisi aivan varmasti häiriöksi. Vauvan kanssa ei kuitenkaan ollut mitään ongelmia, enkä usko että sitten taas isomman lapsen kanssa olisi - sellaisen, joka jo ymmärtää ja kykenee istumaan paikallaan ja leikkimään hiljaisesti.



Mitä koiriin tulee niin olenpa itsekin joutunut muutamaan kertaan ottamaan koiran mukaani töihin. Jeps, eipä siitä pidetty, mutta kun eivät kerta sijaistakaan saaneet niin ilmoitin, että se on minä ja koira tai ei ketään. Eikä siitä koirasta kyllä mitään haittaa ollut, ei vain pomo pitänyt asiasta.



Koira siis ollut kaksi kertaa mukana - molemmilla kerroilla leikkauksen jälkeen, kun heräilee nukutuksesta eikä saa jättää yksin. Mainittakoon vielä, että työni on ulkotyötä, kukaan työpaikalla ei ole allerginen eikä pelkää koiria.

Siis lapset työpaikalla, 24/7. Niin, olen yrittäjä-kotiäiti ja teen työni siis kotoa käsin. Tietenkin minulla on oma työhuone jonne lapsilla ei ole mitään asiaa työskennellessäni, mutta käytännössä se on mahdotonta koska usein teen vähän töitä lasten touhutessa omiaan ja pidän heitä silmällä samaan aikaan.



Itse olen aivan tottunut siihen, että lapset pyörii ympärillä tehdessäni töitä, mutta toki välillä haaveilen siitä, että saisin ihan vaan keskittyä työhön ilman lapsia.



Miehen ollessa kotona tämä tietenkin on mahdollista ja silloin teenkin työni nopeasti kun keskittyminen on parempaa. Ketään asiakasta ei ainakaan vielä ole haitannut se, että minulla on kotitoimisto ja puhelimessa välillä kuuluu taustalta lasten ääniä.



T 5v, 3v ja 1v lasten äiti