Millaisia ovat teidan villitlapset. Kun monet kirjoittavat lapsensa olevan villi, mutta jaksaa kuitenkin istua rauhassa paikallaan esim. ravintolassa tai kulkea sievasti rattaista
kiinni pitäen. Ei säntäile kaupassa vaan työntää äidin vieressä pikkukärryjä. Ei juokse eikä riehu. Kuinka tämä mahdoton vilkkaus tulee silloin esiin?
Kommentit (18)
Kuitenkin hän on ap:n kuvauksen kaltainen julkisilla paikoilla, mutta esim. kotona koko ajan liikkeessä ja puhuu alvariinsa. Eläväinen.
Koko valveillaoloajan kauhean energinen, hyppii seinille, tekee pahojaan, höpöttää lakkaamatta. Mutta osaa myös olla paikoillaan, esim. kirjaa luettaessa. Päiväkodissakin yksi hoitaja sanoi, että " miten voi olla noin, krhöm, vilkas poika ja silti osaa olla hiljaakin!" . Hänellä on vissiin vertailupohjaakin asiassa.
Ja täytyy ottaa huomioon myös uhmaikä. Jos on kova uhma, niin ei siihen pure mikään kasvatus, paitsi täydellinen alistaminen, eikä se nyt varmaan ole kenenkään mielestä hyvä juttu.
Osaa toki olla siivosti, mutta enimmäkseen riehuu ja juoksentelisi (valjaat käytössä) minne vain.
Niin miksi nämä vanhemmat ei ole opettaneet niille " villeille" lapsilleen muitakin tapoja jos kerran on kasvatuksesta kiinni.
Meillä monia asioita opetetaan, jankataan satoja kertoja silti ei kaikkea opi. Meillä lapsi istuu nätisti rattaissa, mutta heti kun siitä päästää juoksee mihinkä vaan. Ei osaa rauhassa kävellä kaupassa, mutta ei kitise kärryissä eikä vaadi mitään ostettavaa. Silti en ole sitä mieltä, että kyllä kaikki lapset voi opettaa istumaan nätisti ostoiskärryissä tai olemaan vinkumatta jotain ostettavaa.
Osaa olla ihan nätistikin, ja on silloin oikein mukava tyttö.
Mutta annas olla, kun iskee " se päivä" ; tyttö on ihan kreisi: tekee kaikkea kiellettyä, hyppii sängyllä, vie lelut pikkuveljeltä, huutaa ja kirkuu... :/ Enkä myönnä olevan kasvatuksen puutetta, on vain tempperamenttinen luonne.
" Ei sun lapsi voi olla villi, jos se istuu nätisti vaunuissa" jne. Eiköhän tässäkin asiassa ole ne ääripäät ja sitten hirmuinen massa kaikkea siltä väliltä? Temperamentti määrittää aika paljon lapsen käytöstä, ja villi lapsi voi olla toisena päivänä villimpi kuin toisena. Se, että lapsi on villi, ei oikeuta heittämään käytöstapoja jorpakkoon. Ja toisaalta sitten on näitä lapsia, joille ei mene mikään oppi päähän. Mutta kuten kaikkia ääripäitä, heitäkin lienee loppujen lopuksi aika vähän.
Meillä on yksi lapsista erityisen eloisa. Tarvitsee joka päivä runsaasti reipasta liikuntaa, jotta jaksaa vastapainoksi istua välillä paikallaan.
Mutta poika osaa kiittää, auttaa muita, ei kiusaa muita lapsia (paitsi omia veljiä), tietää milloin on pakko osata käyttäytyä kuten kaupassa, ravintolassa tms.
Vilkkautta on sekin, että kun muut lapset leikkivät hiekkalaatikolla, meidän lapsi haluaa juosta, pelata palloa yms. Lisäksi lapsi on erityisen utelias ja haluaa kokeilla ja kysellä. Rauhalliset leikit ovat tosi pieni osa päivää. Esim. piirtäminen ei juuri kiinnosta, mutta jalkapalloon jaksaa syventyä.
Kun ne rupeaa riehuun pelottaa heikompia. Välillä puhuvat ja huutavat kuin mitkäkin pussipirut. Mutta toisaalta välillä ne makoilevat yhdessä pitkään sohvalla ja katselevat kirjoja ihan rauhassa, kuuntelevat satuja erittäin keskittyneesti jne. Kaupassa ei yleensä tarvitse hävetä, mutta väsyneenä ovat joskus kamalia petoja. Nauravat hysteerisenä ja juoksevat miten sattuu. Jos silloin joku näkee, niin pitää varmasti kurittomina kakaroina.
Yleisesti ottaen pojat tottelevat tosi hyvin aikuisia eikä tarhasta ole pahemmin valitusta tullut. Luulen, että liian rennolla kasvatuksella noista olisi tullut hirveitä villipetoja. Ovat molemmat todella itsepäisiä ja kovaäänisiä. Ei meillä mikään armeijakuri ole, mutta aika johdonmukainen kasvatus kuitenkin. Aikuinen on aikuinen ja lapsi on lapsi.
up
10v rauhaton tyttö, ei juuri yksin viihdy, taantumaa, pikalähdöissä juuttuu, aistiherkkyyttä, koulussa etevä
3v tyttö, jotain aistiherkkyyttä myös, pitää puoliaan? hirveästi kirkumalla, toimelias, etevä ikäisekseen
Villi lapsi tarkoittaa oikeasti, että äiti on laiska ja huono, eikä piittaa lapsestaan ja siksi esittää kuin lapsessa olisi ongelma, eikä hänessä.
Iltatähteni purkaa energiaansa mm. tekemällä peppuplätsejä sängylle, paiskomalla kattiloita lattiaan, huutamalla täyttä kurkkua parvekkeelta ulos ja juoksemalla rappukäytävillä.
On vielä liian nuori käymään ulkona itsekseen, ja äippä ei voi olla jatkuvasti viemässä ulos.
Vauvani taas ei kestä minuuttiakaan tylsyyttä, ja parkuu kovaan ääneen yöllä, mikäli ei saa unta. Olen yrittänyt esitellä vauvalle taikataikinat, mutta ei ole moksiskaan niistä! Mikä neuvoksi?
Meillä vilkas lapsi heitti voltteja ja kuperkeikkoja , juoksi ennemmin kuin käveli jne. Mutta opetettiin taaperosta asti esim ravintola-, teatteri-, kyläkäyttäytyminen ja kauppakäyttäytyminen. Fiksu lapsi osaa kyllä. Riitti kun sanoi , että nyt on otettava Käytöstavat käyttöön.
Kaupassa vasta onkin kamala hulabaloo. Iltatähti tykkää leikkiä hippaa äipän kanssa, ja vaikka kuinka äippä kieltää, ei käytökselle näy loppua. Toisaalta iltatähti ei voi jäädä kotiin vielä yksikseen.
Muutaman kerran iltatähti on myös rikkonut tuotteita, kun on piiloutunut äippää. Kerran repi myös vahingossa kalliin tunikan leikin lomassa. Valitettavasti paikalla oli niin paljon silminnäkijöitä, että tunika oli pakko korvata, eikä varaa enää jäänyt iltatähden uuteen leluun...
Kerran olemme saaneet koputuksia alakerrasta, kun iltatähti ja vauva ovat olleet niin äänekkäitä yhdessä.
Tämä ilmenee mm. siten, että lapsi on aina ollut kova liikkumaan ja satuttamaan itseään. Harkintakyky puuttuu toisinaan kokonaan, satuttaa itseään, kiipeilee vaarallisesti, heittelee tavaroita, karkailee, riehaantuu muiden lasten seurassa, pelleilee ja touhuaa koko ajan jotain.
Toisaalta hän osaa joskus käyttäytyäkin, kävelee kärryjen vieressä kiltisti
tai leikkii yksinään autoilla pitkiäkin aikoja.
Lapsi on nyt 2-vuotias.