4-vuotias sekoittaa ei ja kyllä!

aina "pukea" kun piti sanoa "riisua" tää ei kyllä liity mihinkään....

Sanoo että ei halua jotain, vaikka tarkoittaa että haluaa tai päin vastoin. Ihan samanlaista sekoittamista ei siis kuten teillä. Mutta en ole ajatellut että tytössä olis jotain ongelmaa. Et sekoilee vaan huolimattomuuttaan ja menee ajan kanssa ohitse.



Mut onko kuitenkin?

muksut puhuu ton ikäsiä aamulla että mennään iltapalalle ja illalla että aamupalalle..



Normaaleina lapsina oon niitä kuitenkin pitäny.

Hei, meillä on tommosta. Jos kysyy: "Ethän enää lyö?" niin vastaa joo, kun pitäis vastata en.





4

testaamaan tytön kielelliset taidot (ei vain puhemotoriikkaa), jos sitä ei ole vielä tai lähimenneisyydessä tehty. Kyllähän normaalisti kielellisesti kehittyneet lapsetkin tuota kuvailemaasi "harrastavat" tahattomasti, mutta koska tytölläsi on jo todettu vaikeutta tuolla alueella niin voisihan asian tarkistaa.

Ajattelin kysellä puheterapeutilta asiasta kun taas syksyllä menemme sinne. Halusin vain kuulla muidenkin kokemuksia. Voi siis olla täysin normaaliakin mukava kuulla:) Minulla on siis neljä lasta joten väkisinkin tulee vertailtua muiden kehitystasoon vaikka ei saisi. Jokainenhan me olemme kuitenkin yksilöitä:)Laittakaa vaan lisää kokemuksia! Kiitos tähän mennessä vastanneille!

lapseni on myös 4-vuotias ja hänkin saattaa toimia noin. Meillä lapsi ei selvästikään kuuntele äitiä aina :). Jos kysyn: otatko muroja maidolla vai kiisselillä, hän saattaa sanoa: maidolla sen kummemmin ajattelematta ja saakin raivatsukelit, kun oikeasti olisi halunnut kiisseliä. Yleensä en siksi kyselekään liikaa vaihtoehdoista vaan meillä toimii edelleen kaikessa parhaiten se, että äiti päättää ;). Olen pannut tuon ongelman sen piikkiin, että lapseni keskittyy leikkiessään niin tehokkaasti, ettei havainnoi yhtään mitä silloin ympärillä tapahtuu. Jos haluan kysyä jotain todella tärkeää, vaadin että lapseni lopettaa leikin ja katsoo minua silmiin, kun keskustelemme. Näin viesti menee paremmin perille.



Lapsellani ei ole mitään häiriöitä puheessa ja on kehitykseltään muutenkin mielestäni suunnilleen ikätasoaan eli dyspraksiasta minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia. Serkkuni lapsella todettiin kyllä dyspraksia & dysfasia noin 4-vuotiaana. Hän selvisi alakoulusta hyvin normaaliopetuksessa henk. koht. avustajan avulla ja myöhemmin puhe kehittyi hyvinkin samalle tasolle kuin ikätovereilla, joskin hän puhuu aina todella huoliteltua ja kaunista kieltä ;). Eli hänellä puheterapia auttoi - kävi siellä koko kouluajan. Mutta tuo dysfasia taitaa vaikeuttaa paljon tuota puheen kehitystä. Lievässä verbaallisessa dyspraksiassa puheterapia varmasti auttaa, suujumppa auttaa ja kun ikää tulee lisää, niin kyllä se puhekin selkiytyy ja kehittyy.



- - - - - - - -

Netistä poimittu:



Dyspraksia - motoristen toimintojen kehityksellinen koordinaatiohäiriö eli aivoperäinen vaikeus suorittaa tiettyjä liikkeitä tai liikesarjoja. Häiriöt ilmenevät poikkeuksellisena kömpelyytenä, johon ei liity älyllistä jälkeenjääneisyyttä, kömpelyyttä selittävää aistivammaa tai neurologista häiriötä. Häiriöitä on 2–5 %:lla lapsista. Motorinen kömpelyys liittyy usein tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöön (ADHD)



Verbaalinen dyspraksia - puheliikkeiden ohjailu vaikeaa, puhe epäselvää



Dysfasia - puheen ja kielen häiriö, jossa puheen ja kielen oppiminen poikkeaa normaalista jo kehityksen varhaisvaiheessa (joissain tapauksissa myös aivovauriosta johtuva osittainen kyvyttömyys puhua tai kirjoittaa, vaikka aisti- ja lihastoiminnot ja älykkyys ovat normaalit)



Verbaalinen dyspraksia luetaan usein dysfasian alalajiksi puheen tuottamisen erityisvaikeutena.



Diagnostiset kriteerit:



F80 puheen ja kielen kehityshäiriöt

F80.1 puheen tuottamisen häiriö

F80.2 puheen ymmärtämisen häiriö

F81 lapsella on useita erityisvaikeuksia (kielelliset puutteet, motoriset tai tarkkaavaisuuteen liittyvät ongelmat)

F82 motoriikan kehityshäiriöt

F83 monimuotoinen kehityshäiriö