Miten te yh:t olette järjestäneet lapsen ristiäiset?

että jos jännität tai joidenkin tiettyjen sukulaisten seura tuntuu jo etukäteen epämiellyttävältä, tee lista ja kutsu vain ne mukavat ja kivat sukulaiset. Itse järjestin omissa häissäni niin, että jätin pari sellaista sukulaista kutsumatta, joiden typeristä kommenteista oli hermo mennyt. Herätti ehkä hieman ihmetystä muiden keskuudessa (sukuni pitää melko tiiviisti yhteyttä), mutta lopputulosta eli häiden tunnelmaa kehuivat monet jälkikäteen ja ennen kaikkea itse viihtyi ja oli mukavaa. Sitä paitsi kun uskalsin tämän tempun tehdä, tuntuu nyt paljon enemmän siltä että jaksaa noiden tympeämpienkin sukulaisten naamoja katsella seuraavalla kerralla, näytin niille että en ole pompoteltavissa. :)



Vietä siis rauhassa kunnon ristiäiset, mutta jätä kutsulistalta osa ihmisiä pois. :)

Meidän suvussa on ollut tapana kutsua ristiäisiin vain isovanhemmat, vanhempien sisarukset ja kummit perheineen. Niin tein minäkin. Mies ei halunnut mukana elämässämme, joten en kutsunut häntä tai hänen sukulaisiaan juhliin. Jos sinun lapsesi isä aikoo olla lapsen elämässä mukana, niin siinä tapauksessa kutsuisin hänet.



Jos voimavarasi riittävät isojen juhlien järjestämiseen, niin pidä sellaiset! Ole ylpeä lapsestasi - hän ei ole yhtään muita sukulaisiasi huonompi, vaikka äiti on yh!



Yksi vaihtoehto on myös vain ilmoittaa lapsen nimi Väestörekisterikeskukseen ja pitää nimiäiset sitten myöhemmin.

omat vanhemmat ja sisarukset perheineen sekä kummit ja vauvan isoisovanhemmat. Emme muita eli noin 20 henkeä yhteensä.



Sinä voit aivan itse päättää, ketä kutsut. Itse kutsuisin VAIN lähimmät. Omia serkkujani en kutsuisi missään tapauksessa. Häihin ehkä, mutta ristiäiset ovat minusta enemmän pienen ydinpiirin juttu.



Ja itse kyllä delegoin sujuvasti kaiken eteenpäin eli huolehdin lähinnä lapsen syöneenä ja levänneenä estradille. Minun äitini toi makeat leivonnaiset, anoppi suolaiset, isoäitini pikkuleipiä, miehen isoäiti kuivaa kakkua, jne. Itse hommasin Fazerilta kakun ja ostin skumpat. Mutta meidän sukumme onkin ihan tavallista, ei mitään hienostoa.



Saisitko ystävistäsi apua noihin käytännön järjestelyihin (tilan koristelu, kattaus jne.)? Olisiko sinulla mahdollisuus tilata pitopalvelua? Itse koin helpoimmaksi järjestää seurakunnan kauniissa juhlatilassa kahvittelut, jolloin myös vieraat mahtuivat paremmin, eikä tarvinnut itse kotia siivoilla jne.

veljensä, pari parasta ystävää (kummit) ja lapse isä.

Isän sukua ei tullut, koska silloin vielä oli isyysselvittelyt kesken, heh.



Esikoisellaan oli isommat ristiäiset, mutta ei mitään kauhean suurta silloinkaan.





Meillä on jokaisella lapsella ollut aika isot, reilun viidenkymmenen hengen ristiäiset, mutta jo pelkästään isovanhemmista ja sisaruksista perheineen tulee parikymmentä henkeä.



Sinua rohkaisen tekemään niin kuin SINUSTA hyvältä tuntuu. Älä kutsu yhtään sellaista ihmistä, jota et oikeasti halua.

Ja minusta olisi outoa jos isä ei tulisi, jos ilmeisesti olette väleissä ja isä jollain tavalla osallistuu lapsen elämään.



Kysy lapsen isältä haluaako hän tulla ja toimi sen mukaan.

yleensä ristiäisiin vanhempien sisarukset? Noita kun on aika lauma =D, ja itse myös tulevana yh:na ajattelisin että en mitään suurimuotoista jaksa alkaa järjestämään vaan lähinnä omat vanhemmat ja kummit, ja varmaankin veli perheineen.

niin edelliseen täydennys että isovanhemmat on kuolleet, muuten mielestäni kuuluisivat kyllä kutsuttuihin.

Sitä tosin ei ihmetelty, kun suvussamme se on vain tapana. Ihmettely keskittyi lähinnä siihen, että lastani ei kastettu ;)

Lapsen isä ei ollut paikalla. Ei olisi halunnutkaan olla, enkä olisi halunnut kutsuakaan.



Kuten muutkin, niin minäkin kehoitan kutsumaan vain ne, joiden seurassa viihdyt ja jotka koet tärkeäksi. Näytä, ettet ole sukulaisten pompoteltavissa.

Teit lapsen miehen kanssa, jota sukusi ei ehkä hyväksy, ja alat yksinhuoltajaksi. Voit hyvin "kapinoida" tässäkin asiassa. Sinuna kutsuisin vain ne, jotka haluan lapseni ristiäisiin, jotka varmasti toivovat minulle ja lapselleni hyvää. Sillä lailla tilaisuudesta tulee juuri sellainen kuin sinä haluat. Jos/ kun tulee jälkipuheita, niin annat mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, älä jää niitä miettimään.

Onneksi olkoon vauvasta ja tunnelmallisia ristiäisiä!

Alan olla jo vahvasti sitä mieltä että alle 20 hengen ristiäiset kotona tai seurakunnan tiloissa saa luvan riittää, ja kutsun ne henkilöt jotka koen lähimmiksi. Ystäviä minulla ei montaa ole, hyvä että saan 3 kummia kasaan...



Mutta vielä epäröin tuota lapsen isän kutsumista. Jos hän ei ole paikalla niin varmasti saan selittää siihen syytä paikallaolijoille. Mutta toisaalta jos kutsun hänet ja sitä myötä hänen perheensä sinne, niin tilanne on varmasti äärimmäisen jännittynyt. Mies on äitiäni vuoden vanhempi (47) ja hänen vanhempansa taas ovat omia isovanhempiani iäkkäämpiä, 80-vuotiaita.

En ole esitellyt tätä miestä perheelleni koskaan, joten siitä tulisi ensikohtaaminen. En haluaisi pilata ristiäisiä jännittyneellä ja väkinäisellä ilmapiirillä, siitä jäisi kaikille vain huonot muistot. Mitä mieltä olette, voinko tällaisessa tilanteessa jättää isän kutsumatta?



Ap

Joka on vielä sellainen joka möläyttää milloin mitäkin?



Jätä nyt ihmeessä tuo vanha gubbe pois sieltä ristiäisistä, sehän on noloa muutenkin.

Voisitko neuvotella hänen kanssaan mitä hän asiasta ajattelee?

Mikä on isän rooli tulevassa?



Mielestäni jos isä aikoo olla jatkossa yhteydessä lapseen ja tavata häntä säännöllisesti, niin ilman muuta sitten kutsut hänet.



Jos taas isä on sitä mieltä, ettei halua lasta nähdäkään, niin sitten jätät isän kutsumatta.



Tietysti yksi ihan fiksu vaihtoehto olisi keskustella tulevan isän kanssa asiasta, että miten hän asian kokee. Kyse on kuitenkin lapsen isästä, joten minusta hällä on nyt jonkinmoinen sananvalta asiaan, vaikkei teidän yhdessäolo jatkuisikaan. Ehkä jollain hassulla tapaa myös lapselle voisi olla tärkeää, että isä on ollut paikalla (ei tietysti ymmärtäisi nyt, mutta myöhemmistä valokuvista voisi kokea, että isä ei ole häntä hylännyt).

Mutta vielä epäröin tuota lapsen isän kutsumista. Jos hän ei ole paikalla niin varmasti saan selittää siihen syytä paikallaolijoille. Mutta toisaalta jos kutsun hänet ja sitä myötä hänen perheensä sinne,

sukulaisia? Eiköhän lapsen isän kutsuminen riitä. Hän ei aio olla mukana elämässänne, joten olisi myös kummallista kutsua hänen vanhempansa tai muuta hänen sukuaan. Voit myös pitää ristiäiset ilman isää, jos tilanne on mielestäsi liian kiusallinen. Mutta isän kutsuminen ei siis edellytä hänenkin sukunsa kutsumista.

ap: Millaiset välit sinulla on lapsen isään?Voisitko neuvotella hänen kanssaan mitä hän asiasta ajattelee?

Yritän pitää välimme hyvinä ja asiallisina ja muuten homma toimii miehenkin puolelta, mutta hän yrittää jatkuvasti lämmitellä suhdetta minuun uudestaan enkä kestä sitä. Olen tehnyt kyllä selväksi että suhde ON oikeasti ohi, mutta se ei tunnu menevän jakeluun. Sain tietää raskaudestakin vasta sen jälkeen kun olin suhteen laittanut jäihin.

Koitan nyt kuitata hänen toistuvia heittojaan huumorilla koska välejä en haluaisi lapsen vuoksi täysin katkaista. Mutta kun esim. ultraääneen pyysin hänet (kohteliaisuudesta) mukaan, sain häneltä jälkikäteen viestin "oli niin upeaa nähdä lapsi ja yhtä upeaa oli taas saada nähdä sinun ihanaa vartaloasi ;)" Teki mieli repiä silmät päästä. Joka kerta kun ojennan käden hänen suuntaansa niin hän tulkitsee sen oivaksi tilaisuudeksi "lämmitellä" välejämme. Olen niin lähellä raivaria ja välien katkaisua, mutta lapsen etu menee sen yli.

Ymmärrätte varmaankin että olisi valtava kynnys tuoda tuollainen ihmisapina suvun eteen näytille. En tosiaan tiedä mitä tehdä.

ristäisiin vain sinun sukulaisesi.



Myöhemmin voisin sitten juhlistaa nimeä miehen ja vauvan kanssa (vaikka hammasta purren) kakkukahvilla tms.

Näin ottaisit huomioon myös miehen, mutta tekisit oman olosi itse ristiäisissäkin rennommaksi kun ei tarvitse lapsen isän käytöstä jännittää.

ap: Tekisin varmaankin niin, että ristäisiin vain sinun sukulaisesi. Myöhemmin voisin sitten juhlistaa nimeä miehen ja vauvan kanssa (vaikka hammasta purren) kakkukahvilla tms. Näin ottaisit huomioon myös miehen, mutta tekisit oman olosi itse ristiäisissäkin rennommaksi kun ei tarvitse lapsen isän käytöstä jännittää.

Kiitos tuosta ideasta! Lupasin miehelle jo raskaudesta kertoessani että hän saa osallistua lapsen elämään ja hänen vanhemmillaan ja siskoillaan on toki oikeus tavata lasta. Vaikka miestä minun on käynyt vaikeaksi sietää, niin en ei hänen sukunsa tarvitse siitä maksaa. Eli voisin vaikka isän puolen suvun kanssa pitää pienet kahvittelut tms. Eikä välttämättä tarvitse tuoda esille sitä aihetta että heitä ei varsinaiseen kastejuhlaan kutsuttu, vaan varmaankin ymmärtävät että sukujen pitäminen erillään on paras ratkaisu. Kiitos neuvoistasi, olo on parempi ja varmempi!

sinulle ja lapselle kaikkea hyvää. Toivottavasti mies tajuaa korjata käytöstään!

Mutta kun esim. ultraääneen pyysin hänet (kohteliaisuudesta) mukaan, sain häneltä jälkikäteen viestin "oli niin upeaa nähdä lapsi ja yhtä upeaa oli taas saada nähdä sinun ihanaa vartaloasi ;)"

Ymmärrätte varmaankin että olisi valtava kynnys tuoda tuollainen ihmisapina suvun eteen näytille.

YÖK, ja tuollaisen kanssa teit vielä lapsen, hyi yök!! *oksentaa*