Kuinka pienen vauvan uskaltaisitte jättää hoitoon?

viikonlopuksi en todellakaan jättäisi, yksi yö olisi eri juttu.

illaksi jättäisin esim elokuva- ja ruokaravintolareissun ajaksi. En pidemmäksi aikaa vielä noin pientä. Parisuhdetta voi hoitaa ihan arjessakin lasten mentyä nukkumaan jne.

En mäkään kovin pitkäksi aikaa, meillä on tosin tuon ikäisinä oltu täysimetykselläkin.



Mutta vaikka ravintolaillallinen onnistuisi.

Meillä oli vauva 6kk kun jäi ensimmäistä kertaa yökylään mummolaan isosiskon 6v kanssa. Ei ollut kovin rento ilta/yö vanhemmille kun koko ajan stressasi miten vauva pärjää. Kaikki meni kuulemma todella hyvin ja isovanhemmat laittoi illan mittaan kuvaviestejä kännykkään (nyt syödään, leikitään, nukutaan klo:20.00 yms). Aamulla oltiin yhdeksältä isovanhemmilla (jonne matkaa 150km) vaikka illasta oltiin sovittu (isovanhemmat oli hieman pettyneitä, kun olisivat vielä lasten kanssa rauhassa halunneet olla). Ei vaan malttanut olla kauempaa erossa.

Syyllisyyttä?



Onko sulla pahakin Madonna-kriisi?



Oli lapsilla millanen ikäero tahansa, lapsia 1 tai 6 niin ainahan meillä on oikeus vähän poistua kotikuvioista ja mennä vaikka minimatkalle.

* Mitä sää ajattelet ihmisestä joka lähtee viikoksi ilman lastaan aurinkoon?

Mitäs jos sairastuu ja joutuu sairaalaan viikoksi eristyksiin?

Vauva tulkitsee äidin poissaolon kuitenkin samana!



Me käytiin hetki sitten risteilyllä isompien lasten kanssa ja vauva oli mummolla yötä.

Eikä nyt ajateltu että ei vauvaa jaksa, vaan se oleminen on erilaista oli kokoonpano joko ihan yksin, miehen kanssa, osan kanssa tai koko perheen voimin!

Minusta on ihanaa kun vauva saa olla yksin rauhassa mummolla palvottavana ja muu perhe pääsee liikkumaan ilman että mietitään vauvan ruokailua, vaipanvaihtoa, nukahtamista..

No jokkut raahaa vauvan mukaan joka paikkaan ja buffetista lähdetään imettämään jne, aamen sillekin.



Minusta sun kannattaa nyt miettiä miksi ei toisesta pysty hetkeksi irrottautumaan.

Ongelmahan tässä nimenomaan on että haluaa mennä mutta ei pysty.



Mää veikkaan että se voi tulla ihan siitä että sulla on vinksallaan ajatukset millaisia juttuja "hyvä äiti" tekee ja siihen varmaan liittyy just että sää selviät kasvattamisesta ja pidät hoitoonlaittamista heikkoutena. Lyön vetoa että olet äiti joka vollaa jos lapsen JOUTUU laittamaan tarhaan alle 3- vuotiaana. ;)

muutama päivä lomalla. Ei tullut kenellekään traumoja.

Turha mitään syyllisyyttä potea. Meillä kaikki olleet vauvana mummolassa, ja hyvin on mennyt.

me mieheni kanssa lähdimme viettämään laatuaikaa (käymään leffassa ja syömään ravintolaan) ja lapset tuolloin 4v, 3v, 2v ja 3kk olivat mummolassa. Piti palata illasta hakemaan lapset tai yöpyä kaikki mummolassa. Kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan vaan jouduimme miehen kanssa auto-onnettomuuteen ja loppujen lopuksi lapset oli mummolassa 3kk. Oli lähellä, etteivät olisi jääneet orvoiksi. Tuosta on nyt jo vuosia aikaa eikä meidän kuopuskaan siitä näytä traumoja saaneen, että oli äidistä nuorena pidempään erossa. Vasta 3viikon päästä minä heräsin koomasta ja mies tuli tajuihinsa 5viikkoa onnettomuudesta. Lapset kyllä kävivät sairaalassa isovanhempien kanssa, mutta käytännössä olivat mummolassa 3kk.

Lapsi/vauva tuntemaan pahaa oloa pakon edestä (onnettomuus) vai vanhempien vapaaehtoisesti valitsemassa tilanteessa. Traumoja tuskin tulee, vaikka ap jättäisikin yöksi hoitoon, mutta toisaalta eipä niitä tule vaikka muutaman kerran hujauttaisi vauvaa väsyneenä. Silti molemmat tuottavat vauvalle hetkellistä pahaa oloa ja turvattomuutta.

siinä 4-6kk iässä. Ennen tuota ollaan käyty mummolassa usein, jotta ei ole sitten tuntunut vieraalta. Muuten ei ehkä oltais viety hoitoon, mutta osui just molempien syntymän jälkeen juhlat, joihin ei lapsia saanut viedä, muuten olis varmasti menneet vasta myöhemmin yökylään. En kuitenkaan usko siitä haitaa olevan ap.

Siis onko joku oikeasti jättänyt 3kk ikäisen lapsiparkkiin? ottaako ne sinne edes noin pientä? Itse en kyllä ikinä pystyisi.



Kamala tapaus tuo vanhempien onnettomuus :( Hyvä että selvisitte kuitenkin.

että mentäisiin katsomaan sitä nelosen ilotulitus show-juttua syyskuussa, ja vietäisiin vauva mummolaan siksi aikaa. Vastasyntynyt vauvamme olisi silloin 2 kk. En suostunut.

siis näiden kaikkien täydellisten äitien joukossa, mutta mä vein 20:senä vasta äidiksi tulleena 4-viikkoisen esikoistyttäreni viikonlopun ajaksi hoitoon - tosin niin, että oltiin itse miehen kanssa päivät tuolla hoitopaikassa (tyttäreni sylikummin luona) hoitamassa tyttöä, ja sitten kahtena peräkkäisenä yönä mentiin kotiin nukkumaan. välimatkaa asuntojen välillä oli vajaa kilometri.



en kyllä olisi halunnut näin tehdä, mutta oikeastaan miehen ja tuon kummin painostuksesta siihen suostuin. tyttö oli syntymästään asti tosi itkuinen koko ensimmäisen elinvuotensa, enkä ollut koko sen 4 viikon aikana käytännössä nukkunut ollenkaan. tähän hoitojärjestelyyn päädyttiin siksi, että edellisenä yönä olin nukahtanut istualleni säkkituoliin, tyttö sylissä. mies oli onneksi juuri silloin vieressä ja sai tytön kiinni ennenkuin mitään suurempaa vahinkoa tapahtui... siitä eteenpäin suostuinkin jo sitten vuorottelemaan yövalvomisissa, minä tyhmä nuori äiti kuvittelin ihan tosissani, että äitinä on mun velvollisuuteni hoitaa lasta yötä päivää.



mun mielestä siinä on eronsa, viekö pienen vauvan hoitoon vaan "huvin vuoksi", kun tahtoo jo baareihin hyppimään, vai siksi, että ihan oikeasti väsyttää tai tahtoo hetken parisuhteen laatuaikaa. vanhempien pitää kuitenkin huolehtia vielä siitä parisuhteestakin, lapselle on varmasti kovempi kolaus jos vanhemmat kasvaa irti toisistaan vauva-aikana (koska lasta ei ole koskaan viitsitty laittaa hoitoon eikä ole ehditty hoitaa parisuhdetta, en tarkoita nt ollenkaan esim. väkivaltaisia parisuhteita yms.) ja eroavat lapsen ollessa vielä pieni, kuin se että on joskus illan tai vaikka viikonlopunkin hoidossa.

kun sitä, että olisit surkea äiti. Meillä neljästä lapsesta kaksi on ollut koliikkilapsia ihan syntymästään asti itkeneet tosi paljon eikä missään ollu hyvä. Toinen heistä meni yökylään jo 3viikon iässä kun aloin olla kävelevä zombie. Lukeudun kait minäkin av:n mielestä huonoihin äiteihin kun en itse lastani hoida. Mies oli tuolloin reissutöissä ja käytännössä olin yh. Onneks sukulaisia ja tuttuja oli lähellä, jotka välillä tarjoutuivat valvomaan yön tai kaks.