Vuosia sitten puistoruokailu edellytti
myös leikkimistä ja oleskelua "leikkikentällä" jos halusi myös syödä.
Nyt on ollut kirjoituksia kuinka puistoruokailu lopetetaan ja saa käsityksen että lapset lähetetään puistoon syömään. Ainakin "ennen vanhaan" lapset leikkivät aamusta alkaen kesällä, ruokailuun tarkoitetut välineet roikkuivat naulakoissa pusseissa hyvin suojattuina leikin ajan. Likaisiin lautsiin ei annettu ruokaa, lautasia ei saanut jonossa lääppiä... Aina muistutettiin siitä ettei saisi tulla vain ruokailemaan, vaan leikitään ja leikin keskellä syödään, koska tulee nälkä. Sadepäivinä sai hakea ruuan kotiin, ei moni sateella ukona leikkinyt.
Puistoruokailu, jos se on sitä aiempaa leikkikentällä tapahtuvaa, sisältää muutakin kuin ruoka-aikaan menon sinne. Aiemmin ainakin oli vapaata leikkiä sekä ohjattuakin toimintaa, laululeikkejä useamman lapsen kanssa jne. Jopa uimaan vietiin leikkikentältä tätien valvonnassa. Tämä Helsingissä pikkutyttönä.
että ruokailu on tarkoitettu puiston toimintaan osallistuville.
Käytännössä ainakaan meidän lähipuistossa ei ole mitään sen kummampaa toimintaa, kun että palset leikkivät keskenään. Ohjaajista toinen on mukava ja juttelee kyllä vanhempien kanssa, ja pyrkii keksimään puuhaa, jos joku näyttää yksinäiseltä (siisi lapsi).
Toinen ohjaaja taas on niin tympeä, että oksat pois. Viime vuonna hellepäivänä muutama äiti yrittä saada pihalle kahluualtaat mutta tämä tympeä täti ei halunnut altaiat antaa. Valitti, että veden kantamisessa on niin iso homma, ja että vesi pitää kuulema ottaa naapuri taloyhtiön hanasta. Ja että taloyhtiö ei tykkää...
Todellisuudessa täti on vaan niinlaiska, ettei viitsinyt. Eli minä ainakin vien lapseni hyvällä omallatunnolla puistoon hetekesi leikkimään ennen ruokaa. Ruuan jälkeen lähdemme sitten pois.