Valakaa muhun uskoa että tein oikeen päätöksen!!
Eilen ilmoitin rakkalleni että meidän suhde on nyt ohi, keskitytään vaan molemmat omiin perheisiimme sillä toisiamme emme kuitenkaan voi saada (mm. ikäero). Tuntuu niin vaikeelle ja itkettäs aivan koko ajan ja tekis mieli lukee mailejamme ja viestejämme (vaihdoimme 10-20 viestiä päivittäin ja tapasimme kerran vkossa joten "vierotusoireita" todellakin on!) ja kyllä, vähän väliä kurkkaan olisiko sittenkin häneltä tullut viestiä. Voi apua....voikohan tähän kuolla?? Mistä saan muuta ajateltavaa ja pääsen asia yli...
Kommentit (5)
Voisitko elää itsesi kanssa, jos rikkoisit perheen kaikilta lapsilta, jotka tähän soppaan kuuluu?
ja noin kerran kk oltiin yhdessä yötä. Hänen perheensä lapsia en ole juuri ajatellut sillä siellä vaimo tehnyt jo vuosia sitten paljon pahemman tempun ja osa lapsista muuttanut jo kotoa, yksi enää kotona. Eli hän on minua 15 vanhempi.
ap
tilanteesta ja tunteista, teitkö oikein.
oon itkeny eilisestä lähtien, et miten tää voi olla niin vaikeeta. Vastas et älä itke, jos nyt kesä ollaan perheidemme kanssa ja pohditaan asioita ja katotaan sit.
Byääää.........
ap
Onko hän nuorempi vai vanhempi kuin sinä? Oletteko tavanneet?