Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

mikä mussa on vikana?????

Vierailija
09.04.2009 |

olen ollut kauan yksin...varmaan löytäisin miehen mut heti ku alan tutustuu johonki ni laitan poikki ennenku kerkee ees alkaa..ku ajattelen et ei kuitenkaan kukaan voi musta tykätä ja haluta olla mun kaa..helpompi lopettaa koko juttu jo alkuunsa ku saada särkyny sydän myöhemmin..



ja en ole mikään kamala äklö ...kauniiksi on moni mies sanonut vaikken sitä ite uskokaan..



Auttakaa miten voisin päästä tästä ajattelusta...en viitsi ees alkaa tutustuu kehenkään ku ajattelen heti et se voi haluta olla mun kaa..ja tuntuu et en osaa enää ees jutella toisen aikuisen kaa, kun yh:na elämä on pelkkää lasta..



ehkä olen tuomittu olee yksin..:(

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
09.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suosittelen terapiaa tai edes käyntiä psykologin juttusilla.

Vierailija
2/6 |
09.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

puhumaan tuntemuksistani täysin vieraalle ihmiselle..

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
09.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ongelmahan on se, että mitä useammin tuo sama kuvio toistuu, niin sitä vaikeampi on sinun siitä päästä irti. Se ikäänkuin alkaa tuntumaan siltä luontevimmalta tavalta elää, ja etkä edes tajua jos annat onnesi mennä täysin ohi. Mene nyt jonnekin juttelemaan, rohkeasti vaan. Ota omasta elämästäsi vastuu, aikuismaisesti. Ei terapiassa ole mitään hävettävää.

Vierailija
4/6 |
09.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että olen päästänyt onneni ohitseni..

en häpee terapiaa...en vain halua mennä juttelee vieraallwe ihmiselle...ehkä sala pelkään että hänkin räjästää nauruun..kun kerron asioitani...

tai olen yksi sekopäisistä potilaista joille se nauraa kollegoittensa kanssa safkiksella..





joo-o..taidan olla täysi sekopää...

Vierailija
5/6 |
09.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaan vähän tarvitset itsetunnon kohotusta, ja rohkeutta ottaa riskejä. Minusta muuten kaikkein vaikein ja kamalin kohta parisuhteesta on se alkuvaihe, jossa jännätään että tykkääkö se ja onko se tosissaan, ja rakastaako se mua tosissaan, ja jos tämä ei toimikaan, jne. Se on ihan kamalaa. Siksi minä olen aina hypännyt jalat edellä suhteeseen, unohtanut jossittelut ja vain kokeillut. Toisinaan on toiminut, joskus ei. Kokemalla oppii. Nyt olen ollut suhteessa jo yli 10 vuotta. Tämäkin alkoi vähän sattumalta, ja otin riskin kun tähän ryhdyin. Ei ollut mitään hajua tulisko tästä mitään, tai varmuuksia suhteen kestävyydestä, aluksi. Tuntui vaan kivalta ja turvalliselta, ja viihdyimme toistemme seurassa. Analysoit liikaa minusta.

Vierailija
6/6 |
09.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen yrittänyt päästä siitä irti..

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä seitsemän neljä