Lue keskustelun säännöt.
Kylläpä on paljon lapsivihamielisiä naisia !
09.04.2009 |
Näitä hääkeskusteluja luettuani, en enää ihmettele miksi niin monet nykyäidit laittavat lapsensa heti päivähoitoon ja pitävät siellä kaikki mahdolliset ajat. Arvoitus on ratkennut!
Aiemmin mä sitä olen vähän kummastellut, sillä ei minusta ollut niin kauhean raskasta olla kotona lasten ollessa pieniä. Enkä laittanut esikoistakaan päivähoitoon kuopuksen synnyttyä vaan olin sitten vaan kahden lapsen kanssa ja sillä siisti. Eikä mulla mitään ulkopuolista apuakaan miestä enempää ollut.
Kommentit (34)
laitetaan isompi lapsi hoitoon kun tulee toinen. Itselle toinen tulossa, mutta en kyllä aio tuota isompaa mihinkään hoitoon viedä.
Ja minä ainakin saan lapset, en hanki :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli tuossa mieleeni "keskustelu" kuopuksen syntymän aikoihin.
Anoppi oli vakaasti sitä mieltä, että aina kotihoidossa ollut esikoisemme 2-v olisi pitänyt laittaa päiväkotiin vauvan synnyttyä. Että ei me muuten kukaan jakseta ja pärjätä!? Ja ikinä ei ollut jaksamisen ja pärjäämisen kanssa ollut ongelmia. Enkä ollut edes kertaakaan tälläistä pohtinut anopille. Mutta, kun hän itse 60-ja 70-luvulla oli vienyt lapset heti pienenä muutaman kuukauden ikäisinä hoitoon ja lapset oli monen vuoden ikäerolla tehty niin. Enhän toki minäkään tälläisestä rumbasta kahden pienen kanssa selviäisi.:/
Ja tosiaan ihan painostuksena tuon anopin touhun ja touhotuksen koin. Hän oli mm. sopivia päiväkoteja katsellut ja riidan kanssa asia saatiin päätökseen. Esikoinen pysyi kotona äidin ja vauvan kanssa ja piste.
että niille ihmisille, jotka eivät siedä läheistensä lapsia omissa häissään, on varmaan myös vieras ajatus matkailla myöhemmin omien lastensa kanssa perheenä, lapset eivät kuulu hauskanpitoon tai juhlien viettoon.
eräs ystäväni juuri sellainen. Loma ei ole lomaa mikäli "pikkuriesat" mukana. Siksipä vanhemmat katsovat oikeudekseen vuosittain jättää lapset mummilaan kun matkustavat kahdeksi viikoksi lemmenlomalle. Lapsia ei koskaan viedä mihinkään, korkeintaan päiväksi Särkänniemeen ja sitäkin reissua tuskitellaan viikkoja etukäteen. Surullista...
moni tekee niitä lapsia koska niin "kuuluu tehdä". Ja varmasti he lapsiaan rakastavat yli kaiken, mutta nauttivat myös siitä että voi olla joskus ilman niitä lapsia. Mun mielestä ihan luonnollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että olen hullu jos annan esikoisen (silloin 4-v) hoitopaikan äitiysloman ajaksi pois. No en antanut, esikoinen kävi päivähoidossa 3xviikossa 4 tuntia kerrallaan. Samaan päiväkotiin mahtui sitten kaksi muutakin osapäiväistä lasta. Se oli itse asiassa mielestäni aika toimiva järjestely.
vaan järkevyyttä. Lapsia ei tarvitse kuljettaa ihan joka paikassa mukana ja silti niitä voi rakastaa enemmän kuin mitään muuta maailmassa.
Vanhemmatkin tarvitsevat omaa aikaa jaksaakseen suojella ja opettaa lapsiaan.
Eikö tärkeintä kuitenkin ole se että lapsella on hyvä olla? Vaikka se vaatisi pientä erossa oloa omista vanhemmista, jotka jaksavat taas paremmin huolehtia lapsistaan loman jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut eivät oikeasti välitä pätkääkään, vaikkei sen kummempia muita ongelmia olisikaan.
Mutta iakuisten on vaan niin hirveän helppo kuitata kaikki tekemisensä sillä, että "rakastan lapsiani yli kaiken", vaikka oikeasti toteutetaan vain omia haluja.
Oma äitini esim. on täysin kykenemätön myöntämään omia virheitään, vaan aina alkaa itkuvirsi että "parhaani olen yrittänyt"... ai silloinkin kun mun piti 14 vuotiaana kuunnella kun se paneskeli jonkun 30-v äijän kanssa ja petti isääni?...
Ja omatkin väsyttää ihan kamalasti. Olisi pitänyt tehdä lapset 10 vuotta sitten. Mutta me ollaan tässä niinkuin tän nykyisen ideologian mukaan koko ajan lapsen tasolla tekemässä ja kokemassa, ja kaikki on lapsen ehdoilla. Se väsyttää. Tänään onneksi mies vei lapset mummolaan jotta voin tässä vaan aivottomana istua koneella.
Onneksi penskat näkyy olevan oikein mallilapsia joten ei ole sen pahempia ongelmia. Mutta tällasta tämä on. En jaksa enää edes vauvoille leperrellä, kun olen saanut tarpeekseni tätä lasten maailmaa. Ja siis ei se mistään rakkaudesta ole kiinni, se nyt on itsestäänselvää. Mutta lasten kasvattaminen kunnolla on perskuleen työlästä hommaa, minusta ainakin, joten sitten etenkin muiden huonokäytöksiset kakarat kyllä ei kiinnosta. Blääh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten loman jälkeen jaksaa paremmin huolehtia lapsistaan, en ymmärrä? Entä jos ei yhtäkkiä enää pääsekään kahdenkeskisille lomille, eikö sitten enää jaksakaan huolehtia lapsista?
On se kumma, että teitä muiden äitiyden arvostelijoita riittää aina, maailman tappiin saakka. Eikö siinä ole tarpeeksi, että te hoidatte sen oman äitiytenne täydellisesti? Ettekö saa tästä tiedosta tarpeeksi ylemmyydentuntoa? Että ihan pitää anonyyminä huudella pitkin nettiä niitä älynväläyksiä? Kuinka suoraselkäistä, ylevää ja hienoa.
Nauttikaa nyt hyvät naiset siitä omasta virheettömyydestänne, älkääkä katkeroidu lukemalla tai ajattelemalla meidän alempienne edesottamuksia. Säälikää nyt hyvät, hienot äidit meitä edes hiljaisesti - ei meidän surkimusten muutenkin jo huono itsetunto kestä teidän vihaanne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi laitettiin 6kuukaudeksi hoitoon ennen kuin jäin äitiyslomalle ja ai että helpotti oma olo huomattavasti. Eikä tulisi mieleenikään viedä lasta hoitoon kun vauvan kanssa kotona, vaikka ei missään kerhoissa vielä käydäkkään.
Jotkut eivät oikeasti välitä pätkääkään, vaikkei sen kummempia muita ongelmia olisikaan.
Mutta iakuisten on vaan niin hirveän helppo kuitata kaikki tekemisensä sillä, että "rakastan lapsiani yli kaiken", vaikka oikeasti toteutetaan vain omia haluja.
Oma äitini esim. on täysin kykenemätön myöntämään omia virheitään, vaan aina alkaa itkuvirsi että "parhaani olen yrittänyt"... ai silloinkin kun mun piti 14 vuotiaana kuunnella kun se paneskeli jonkun 30-v äijän kanssa ja petti isääni?...
Mun äitini äitiyskin lopahti tuossa teini-iän kieppeillä kummasti. Ihmettelivät vaan kotona, kuinka mahdoton mä olen. No mieluummin riekuin kadulla kun olin kotona, missä tapahtui juuri tätä yllämainittua! Pikkuveljeni oli tuolloin vielä usean vuoden nuorempi... :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja koska vanhemmat eivät itse älyä ottaa sitä omaa aikaa kuukauden ikäisestä vauvastaan, niin on luonnollisestikin morsiamen tehtävä kieltää äitiä ottamasta vastasyntynyttä vauvaa mukaan häihin. Koska äidin kuuluu rentoutua 500 km:n päässä vauvastaan.
vaan järkevyyttä. Lapsia ei tarvitse kuljettaa ihan joka paikassa mukana ja silti niitä voi rakastaa enemmän kuin mitään muuta maailmassa.
Vanhemmatkin tarvitsevat omaa aikaa jaksaakseen suojella ja opettaa lapsiaan.
.
jos häistä puhutaan -- minusta ei ole mitenkään välttämätöntä juhlia lasten kera iltapäivällä vaan ymmärrän lapsettomien iltahäiden järjestäjiä (ja tykkään osallistua vaikka se joskus onkin hankalaa).
Olen mielestäni ihan antaumuksellinen äiti -- olen esimerkiksi imettänyt kaikkia pitkään -- esikoista ja kakkosta kaksivuotiaiksi ja viimeistä puolitoista vuotta. Kaikki ovat olleet kotihoidossa noin 2,5-vuotiaiksi äidin ja isän vuorovedolla ja työaikajärjestelyillä. Ovat meille kaikki kaikessa, ihan tosiaan! Ja silti joskus kaipaan kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa.
Meillä se tarkoittaa pientä viikonloppulomaa jossakin kivassa kaupungissa kerran vuodessa kaksin tai jonkun tuttava(lapsi)perheen aikuisten kanssa ja paria aikuisten iltaa (leffaan, teatteriin syömään, konserttiin, baariin tms., vaikka sitten lapsettomiin häihin!) vuodessa. KOko perhe lomailee sitten kesällä 6 viikkoa ja talvilomalla matkustetaan kaikki yhdessä. Ainostaan täysimetys on pari kertaa estänyt ko. vuosittaisen loman -- isommalle voi pumpata valmiiksi maitoa ja tyhjentää rinnat matkalla, jotta maidontulo ei ehdy. heittäkää kivellä, äidiksi minua ei varmaan ole tarkoitettu eikä miestä isäksi. Yleisesti viihdymme pesueemme kanssa 24/7 ja puuhaamme kaikenlaista yhdessä perheenä. Ei juuri katsota telkkaria lasten kanssa eikä surffailla netissä kun lapset on kotona/hereillä. Mutta ehkä 6-7 iltaa vuodessa on varattu ihan vaan meille ja meidän jo 18 vuotta onnellisena kestäneelle parisuhteelle!
On se kumma, että teitä muiden äitiyden arvostelijoita riittää aina, maailman tappiin saakka. Eikö siinä ole tarpeeksi, että te hoidatte sen oman äitiytenne täydellisesti? Ettekö saa tästä tiedosta tarpeeksi ylemmyydentuntoa? Että ihan pitää anonyyminä huudella pitkin nettiä niitä älynväläyksiä? Kuinka suoraselkäistä, ylevää ja hienoa.
Nauttikaa nyt hyvät naiset siitä omasta virheettömyydestänne, älkääkä katkeroidu lukemalla tai ajattelemalla meidän alempienne edesottamuksia. Säälikää nyt hyvät, hienot äidit meitä edes hiljaisesti - ei meidän surkimusten muutenkin jo huono itsetunto kestä teidän vihaanne!
Minulla on viisi lasta saman miehen kanssa. Yhdessä oltiin oltu 15v kun mentiin naimisiin. Vihkimisessä oli läsnä lapset ja meidän vanhemmat. Käytiin syömässä ja kakkukahvilla.
Viralliset juhlat vietimme ilman alaikäisiä lapsia. 2 pariskuntaa jäi tulematta, syytä en toedä. Jos johtui siitä, ettei lapsia saanut ottaa mukaan niin ei haittaa minua pätkääkään.
Lapseni olen hoitanut 5v asti kotona. Tällä hetkellä hoidan vieraita lapsia eli
en vihaa lapsia.
Nautin kuitenkin rauhallisesta juhlastamme ilman iloisia ja kiukuttelevia lapsia.
Olet surkia äiti ja myös huono ihminen. Oikea Äiti (huomaa oikea kirjoitusasu) ei poistu lastensa näköpiiristä muualle kuin roskikselle (jos aivan pakko ja isä on paikalla), myös ison hädän voi suorittaa lasten läsnäollessa! Omat ajatukset ovat kiellettyjä, erityisesti kaikki lapsia koskeva negatiivinen - myös kriittiset ajatukset on tulkittava negatiivisiksi - on ehdottomasti pannassa. Jos tuollaisia ajatuksia päähän putkahtaa, on sinun syytä vaikka repiä silmät päästäsi rangaistukseksi.
Kahdenkeskinen aika, mitä se on? Kuule, kun olet lapsesi synnyttänyt, olet samalla luopunut tuollaisista itsekkäistä etuoikeuksista, etkö nyt sen vertaa tajua! Sinä olet äitiydellä sitoutunut pyhään yhteyteen, joka yksinkertaisesti sulkee ulkopuolelleen kaiken muun; oman ajattelun, oman ajan (koko ilmaus oikein puistattaa), omat haaveet ja omat toiveet.
Se ken tätä vastaan toimii tai muutoin asioista ajattelee, ei ole Äiti ensinkään. Mikä lienee ihmisen kuori, surkea olento, kylmä ja kova saatanan kätyri. Ei sinua, raukka, ole äidiksi tarkoitettu.
Miksi ihmiset jotka pitävät vaan aikuisten kesken hääjuhlansa ovat muka lapsivihaajia? Eikös se ole jokaisen morsiamen oikeus pitää haluamansa laiset häät ja jos heidän toiveensa on ptää juhlat joissa ystävät voivat ottaa vapautuneesti vähän (tai vähän enemmän) viiniä ja jossa juhlat kestävät pikkutunneille ilman että vieraat suuntaavat väsyneiden pikkuvieraiden kanssa kohti kotia.
Ne jotka haluavat osallistua hääparin juhlintaan näin, hankkivat lastenvahdin ja ne jotka eivät, yksinkertaisesti jättävät osallistumatta ja onnittelevat silti FIKSUSTI. Eihän juhlat ole vieraita varten vaan hääparia.
Ja tietenkin tässä on taas seottu arvostelemaan muutenkin... Miksei lomalla saisi käydä välillä miehen kanssa kahdenkesken? Tai ystävän kanssa? Millä lailla se että pitää yllä pari-, tai ystävyyssuhdetta on muka poissa rakkaudesta lapsia kohtaan?
Eikös Hyvän Äidin merkki ole se, että omat lapset rakastavat sinua? Vai olenko tosiaan ymmärtänyt aivan väärin? Pitääkö se Äidin asema määrittääkin muiden Äitien arvostelun kautta?
ei uskoisi että Vauvan sivustoa lukee, luulisi täällä olevan oikeita Äitejä. Mutta (mikä sitä juuri mainostikaan) äitiys ei ole biologiaa vaan mielentila ja kaikista ei vain ole siihen koska oma mukavuus on tärkeintä. Oletko muuten huomannut että lapsiakaan ei enää saada vaan niitä hankitaan?