Kylläpä on paljon lapsivihamielisiä naisia !
Näitä hääkeskusteluja luettuani, en enää ihmettele miksi niin monet nykyäidit laittavat lapsensa heti päivähoitoon ja pitävät siellä kaikki mahdolliset ajat. Arvoitus on ratkennut!
Aiemmin mä sitä olen vähän kummastellut, sillä ei minusta ollut niin kauhean raskasta olla kotona lasten ollessa pieniä. Enkä laittanut esikoistakaan päivähoitoon kuopuksen synnyttyä vaan olin sitten vaan kahden lapsen kanssa ja sillä siisti. Eikä mulla mitään ulkopuolista apuakaan miestä enempää ollut.
Kommentit (34)
En elä elämääni lasteni kautta. Lapseni on jokainen oma ihminen ja persoona ja yllätys, yllätys, minäkin olen ihminen ja oma persoona. Elän omaa elämääni lasten kanssa, en heidän kauttaan ja siksi on täysin normaalia, että on olemassa aikuisten juhlia, perhejuhlia ja lastenjuhlia.
Jokainen juhlanjärjestäjä päättää, mihin katekoriaan juhlansa laittaa ja minä vieraana kunnioitan sitä.
Me ihmiset emme ole samasta muotista valettuja, Luojan kiitos, ja siksi meidän pitää ymmärtää, että kukin meistä laittaa asiat omaan järjestykseensä eikä se muille kuulu.
Toiset nauttivat kotiäitiydestä ja toiset eivät, toiset nauttivat lapsettomista juhlista ja toiset eivät. Mikä tässä on ongelma?
Kannattaisi avartaa maailmansa, jos noin suppealla kriteeristöllä tehdään ihmisistä lapsenvihaajia.
Tuskin kukaan meistä on niin tyhmä etteikö tuota olisi ymmärtänyt... Mutta että kun ne lapset syntyy navasta niin mites se reikä menee taas kiinni?
T:21
hoidan juuri koupusta kotona 3-vuotiaaksi.Mutta ilman lapsia käymme häissä lomamatkoilla yms juhlimme muuten.Nytkin tästä pääsiäisestä lapset ovat yhden yön poissa ja otamme aikaa parisuhteelle.Matkustamme myös paljon perheenä,käymme ulkomailla,kylpylöissä.Viimeksi viime viikonloppuna olimme reissussa koko perhe helsingissä.Käytiin lapsimessuilla yms..Kun olemme perheen kanssa jossakin mennään ihan muksujen ehdoilla,syömme hampurilaisia ja touhuamme lasten kanssa.Alkoholi ei näihin reissuihin kuulu.Sitten kun menemme kaksin,syömme ja juomme hyvin ja nautitaan toisistamme.Rakasta lapsiani mutta niin myös miestäni=)
mutta tuli vaan sellainen mieleen että itse ainakin pyrin järjestämään kavereiden häät niin ettei tarvi ottaa lapsia mukaan. Vaikka aina on kutsu tullut koko perheelle. Mä haluan itsekkäästi nauttia häistä, jotka ovat mielestäni ohjelmaltaan aika lailla aikuisten juhla, ilman että koko ajan toinen meistä vanhemmista on lasten kanssa eteisessä / ulkona tms. Haluan nauttia häistä ja tunnelmasta ja kaikesta siitä aivan ilman pikkuriesoja.
Minä olen edelleenkin nainen, ystävä, vaimo, ammattilainen, eri asioiden harrastaja jne. Tämän lisäksi minä olen useamman lapsen äiti.
Tehtäväni on hoitaa lapsiani mieheni kanssa yhdessä siten, että he kasvavat ja kehittyvät onnellisina ihmisinä. Se, että käyn eri tilaisuuksissa myös ilman lapsiani ei tee heistä onnettomia. Ei myöskään se, että käymme mieheni kanssa lomilla ilman lapsia. Se nyt on aivan turhaa yrittää syyllistää ihmisiä jollain nettipalstoilla. Aivan mieletöntä.
Minusta täällä nimenomaan pyörii sellaista populaa, jolle sarkasmi ei rautalangastakaan väännettynä aukea. Ehkä olen itse niin pöllö, etten ymmärtänyt, ettet sinä ottanut kirjoitustani tosissaan.
Saivar, saivar.
Kivaa kiirastorstaita kaikille!
T: 20
Jos saa lapsen niin siinä pitää olla kiinni lukioikään asti 24/7 tai olet helvetin huono äiti.
Sori vaan mutta multa kyllä katkaistiin napanuora laitoksella.
Sen kerran kun pääsen juhlimaan jonkun häitä niin lähden tasan ilman lapsia.
Olen viimeksi ollut ilman lapsia ja ylipäätään juhlimassa 1 v ja 5 kuukautta sitten.
Muuten opiskelen, käyn töissä ja olen lasten kanssa kotona joka halvatun päivä.
Jos ap:llä tai jollain muulla on nokan koputtamista niin saunan takana tavataan!
Omani hääni olivat lapsettomat, menimme maistraatissa vihille. Pidimme kavereille lapsettomat juhlat. Olen ollut häissä ja synttäreillä ilman lasta, kamalaa. Ja en ole kaikkea aikaani ollut lapsen kanssa, menin töihin, kun lapsi oli 2. Ja olin yön erossa lapsesta jo kun lapsi oli 5 vuotta ja 9 kk vanha. Eka kertaa lapsi oli yötä poissa kotoa ilman vanhempia yöeskarissa, eikä tainnut jäädä traumaa.
Vaikka en haluaisikaan lapsia häihini, en todellakaan vihaa lapsia.
Haluan että kuulen mitä pappi puhuu meille, haluan kuulla kun mieheni sanoo tahdon. En halua kuulla mitään ylimääräisiä huutoja kirkossa. Jos tämä tekee minusta lastenvihaajan tai ääliöitsekkään, niin ehkä niin sitten on. Omasta mielestäni nautin vain elämäni tärkeästä hetkestä, ilman häiriötekijöitä.
Entä jos ei yhtäkkiä enää pääsekään lomille, eikö sitten enää jaksakaan huolehtia töistään?
ja kyllä, minä kaipaan välillä lomaa lapsistani. Minulle se tarkoittaa sitä että saan nukkua juuri silloin kun haluan juuri niin pitkään kuin haluan ja tehdä mitä haluan ilman että koko ajan tarvitsee huolehtia muista. Pari päivää riittää, ja ihan oikeasti se tekee terää, ihan kuin pienikin loma töistä.
miten loman jälkeen jaksaa paremmin huolehtia lapsistaan, en ymmärrä? Entä jos ei yhtäkkiä enää pääsekään kahdenkeskisille lomille, eikö sitten enää jaksakaan huolehtia lapsista?
Sen verran riehakkaan bileet oli kyseessä.
En vain kertakaikkiaan kestä lapsia eikä minua kiinnosta mikään lapsiin liittyvä, ei harrastukset, vaatteet, kerhot ei niin yhtään mikään. Inhottaa kun ihmiset tuo lapsensa pilaamaan joka paikkaan toisten päivän. Se kitininä, huomionhaku, kovaäänisyys, jatkuva pyytäminen ja aikuisten keskeyttäminen on raivostuttavaa.
Olen menettänyt totaalisesti kiinnostuksen kahteen vanhimmista lapsistani. Koulusta tulee välillä vaikka mitä lappuja vanhempainyhdistykseltä, opettajalta ja milloin mistäkin jossa pyydetään tekemään jotain tai aina on jotkin halvatun naamiaiset, munan maalaamiset, näytelmä tai ihan mikä vaan joka vaatii minulta aikaa työpäivän jälkeen.
Valituksia tulee milloin mistäkin typeryydestä jonka ne toistaa kerta toisensa jälkeen. Jos sama meno jatkuu vielä yläkoulussakin niin saa lastensuojelu hakea kakarat pois. Minä pidin itse asioistani huolen jo alaluokilla ilman mitään häröilyjä enkä vaatinut vanhemmiltani typeryyksillä huomiota. Miksi helvatussa ne ei voi tehdä samoin? Ei vaan jaksa.
Ehkä ne häröilee siksi, kun niiden äiti on kyllästynyt niihin.
En vain kertakaikkiaan kestä lapsia eikä minua kiinnosta mikään lapsiin liittyvä, ei harrastukset, vaatteet, kerhot ei niin yhtään mikään. Inhottaa kun ihmiset tuo lapsensa pilaamaan joka paikkaan toisten päivän. Se kitininä, huomionhaku, kovaäänisyys, jatkuva pyytäminen ja aikuisten keskeyttäminen on raivostuttavaa.
Olen menettänyt totaalisesti kiinnostuksen kahteen vanhimmista lapsistani. Koulusta tulee välillä vaikka mitä lappuja vanhempainyhdistykseltä, opettajalta ja milloin mistäkin jossa pyydetään tekemään jotain tai aina on jotkin halvatun naamiaiset, munan maalaamiset, näytelmä tai ihan mikä vaan joka vaatii minulta aikaa työpäivän jälkeen.
Valituksia tulee milloin mistäkin typeryydestä jonka ne toistaa kerta toisensa jälkeen. Jos sama meno jatkuu vielä yläkoulussakin niin saa lastensuojelu hakea kakarat pois. Minä pidin itse asioistani huolen jo alaluokilla ilman mitään häröilyjä enkä vaatinut vanhemmiltani typeryyksillä huomiota. Miksi helvatussa ne ei voi tehdä samoin? Ei vaan jaksa.
Sarkasmi, se on välillä arveluttava huumorin laji.
:)
T: 20