Oliko minulla paniikkikohtaus vai mikä??

ennemminkin yleiseltä ahdistunisuushäiriöltä.



psyk. sh

ja mulla se oli paniikkihäiriö.

Kuulemma ulospäin kohtaukset ei näy, vaikka fiilikset on kamalat. Saattaa mennä hetkessä ohi tai kestää parikin tuntia. Jälkeenpäin tosin iskee armoton väsymys.

T toinenb joka henkisesti väsyy tähän paskaan

lihakset aiheuttavat puutumista, lihaskipua ja pahoinvoinnin tunnetta, rytmihäiriötuntemuksia, huimausta, päänsärkyä, korvien soimista, korvien lukkoon menoa jne. Stressi lisää lihaskireyksiä.



Mitäpä jos menisit hierojalle?

pitkittyneen stressin aiheuttamalla tilalta. Mene lääkäriin ja vaadi apua. Ja tosiaan voi tuosta hieronnastakin olla apua, jos niskassa jäykkyyttä.

Millaista apua lääkäriltä saa, jos valittaa pitkittynyttä stressiä? Luin mm. ahdistuneisuushäidiöstä, ja siihen pitäisi olla PUOLI VUOTTA epänormaalia ahdistuneisuutta. Eihän se täyty kohdallani alkuunkaan, ainakaan vielä. Olen voinut stressistä huolimatta ihan ok lukuunottamatta muutamaan viime viikkoa, joita on hallinnut huoli terveydestäni.



Saako tämäntyyppiseen oireiluun ensimmäisenä sairaslomaa, lääkitystä vai käynnin psykologilla?



ap

Varaa tunnin aika ekalle kerralle ja hieroja osaa kyllä kertoa jatkoajoista.



Hieronta laskee myös stressiä.

Lihakset eivät kuulemma ole jumissa.



ap

Monet oireet täsmäävät siihen.



ap

8 vuotta ja nuo sun oireet kuulosti aikas tutuilta. Erityisesti tuo kohtaus jossa todellisuus tuntuu murenevan ja tuntuu, että järki lähtee tällä sekunnilla. Saan myöskin lievempiä ahdistuskohtauksia, joudun siis ottamaan tarvittaessa rauhoittavaa lääkettä ja säännöllisesti syömään mielialalääkettä...

Terapia auttaisi varmasti, mutta tällä paikkakunnalla mahdollisuudet siihen on lähes olemattomat :(

..tuttua on. käsien pistely, puutuminen ja puristus rinnassa johtuu hyperventiloinnista eli liikahengityksestä. Veressä on liikaa happea suhteessa hiilidioksiidiin, mikä on vaarallista ja tyypillistä paniikkikohtaukseen.



Kun tunnet käsien puutumisen, ala pidättämään sarjoissa hengitystäsi niin olosi tasaantuu, hengitysharjoitukset kannattavat. Suosittelen asian purkamista ilman lääkitystä, 10 tunnin terapiakin voi jo auttaa lopullisesti.

#7 täällä.

Lääkäriin menoa suosittelin siksi, että tarvitset apua sen selvittelyyn mikä sinua vaivaa, jotta sinua voidaan auttaa. Se ei automaattisesti tarkoita sitä, että sinun on pakko alkaa pillereitä popsimaan. Fibromyalgia voi tietysti olla mahdollinen, mutta senkin voi varmistaa vain lääkäri. Kirjoita vaikka itsellesi ylös kaikki oireesi, koska ja minkälaisissa tilanteissa niitä ilmenee, kauanko kestää jne.

Stressikin purkaantuu monin eri tavoin, ihmisistä riippuen. Itsellänikin henkinen kuormitus ilmenee somaattisin vaivoin, jopa tulehduksin. Olen aina ollut huono puhumaan ja kertomaan asioistani. Ilmeisesti se sitten ilmenee minulla näin. Pari vuotta sitten kun elin erittäin stressaavaa vaihetta, koin juuri kuvailemasi kaltaisia kohtauksia, nyt ne ovat helpottaneet, kun elämäkin on rauhoittunut.

Tsemppiä kuitenkin sinulle.

tyypillinen oire on epätodellinen olo. Se on juuri kuvailemasi kaltainen. Se ei tarkoita että olisit sekoamassa.

Kyllä ihan rankka elämäntilannekin voi saada ihmisen reagoimaan noin, ei siis kyse välttämättä varsinaisesti paniikkihäiriöstä tms. Itselläni oli vastaavaa, lääkäri totesi kyseessä olevan uupumuksen, kävin myös psykologilla, joka sanoi että kun ihmisen kuormitus tulee liian suureksi,kukin reagoi tavallaan. Ja tosiaan monesti auttaa kun saa sen oravanpyörän elämässä pysähtymään, se voi kylläkin viedä aikaa. Olen myös vanhemmilta (itse kolmekymppinen) naisilta kuullut, että naisen elämään kuuluu ajoittainen järjetönkin ahdistus omasta terveydestä ja kaikista oireista.



Itseäni on auttanut miehen ja ystävien kanssa puhuminen, mutta toki myös se, että vakavia sairauksia suljettiin pois. Luulen myös, että jokaisen ihmisen täytyy välillä jotenkin miettiä sitä elämänsä suuntaa jne, ehkä nämä fyysiset oireet ja ahdistuskin ovat merkkejä siitä..?



En oikein osaa neuvoa, vaikka luulen tietäväni tarkalleen ne tunteet joita käyt läpi, esim. sen että järki lähtee tällä sekunnilla... sen voin kuitenkin sanoa, että yritä olla murehtimatta mahdollista paniikkihäiriötä tms, koska nämä mielenkin uupumiset ovat ihan hoidettavia juttuja. Jos tilanne pahenee, saat varmasti apua.



Voimia, itselläni helpotti pikkuhiljaa, nyt on ollut jo ihan mukavaa tämä elo. Ja sen huolen ja ahdistuksenkin kanssa oppii elämään, itse olen ajatellut, että ok, tämä on minun tapani reagoida kun elämässä menee liian lujaa, ja hyvä niin.



Jaksamista!

että lääkäriin kannattaa mennä, jos oireet vaivaa ja tilanne ahdistaa, monesti jo se laukaisee tilanteen, mutta noita nettilääkäripalstoja ja muita ei kannata lukea, niistä kyllä löytää vahvistusta kaikkiin sairausepäilyihin ja huoliin. :) Monesti niistä saa ihan hyvää tietoakin, mutta jos panee hakusanaksi vaikka " yleinen ahdistuneisuushäiriö" ja lukee sitten sitä kaikkea mitä kone löytää, kyllä on aika selvä että ahdistus pahenee.



Kun asiaa voi helpottaa jo se, että lääkäri toteaa että olet liian väsynyt ja sanoo, että oireet menevät kyllä ohi ajan kanssa kun elämäntulanne helpottaa.



Minä tein tietoisen päätöksen olla lukematta niitä nettijuttuja ja se auttoi kyllä paljon!



Ja minä en sitten näillä jutuillani halua vähätellä paniikkihäiriön hoidon tarpeellisuutta tms, vaan kertoa vain omia kokemuksiani siitä, kuinka ihminen voi reagoida tiukkoihin tilanteisiin tälläkin tavalla ja selvitä siitä ilman "järeämpiä" hoitotoimenpiteitä.



16