Onko ketään joka on vauvan syntymästä alkaen joutunut antamaan korviketta?

sama homma. vauva laiska syntyessään,oli yli 4kg,kuulemma isot vauvat laiskempi ja ei innostunut imemisestä,parit imut jaksoi mutta sairaalasta asti annettiin pullosta aina lisäksi.



kotona jatkoin ensin rintaa ja sitten pulloa hommaa viikon kunnes hermo meni kun vauva ain raivosi rinnalla. aloin siis antaa vain pullosta ja nyt kumpikin tyytyväisiä:) korvikkeella kasvaa ihan yhtä terveitä vauvoja kuin rintamaidollakin ja vauva saa ihan yhtälailla läheisyyttä kun vain sylissä pitää syöttäessä.



minusta tuntuu että meidän 2,5 kk syö kovin pieneiä annoksia ikäisekseen,130 ml menee kerralla n. 6-7 kertaa vuorokaudessa.miten muilla?

sanotaan että rinnasta olisi niin kätsy antaa että voi voi kun et imetä. minusta on PALJON kätsympää antaa pullosta,ei tarvitse kyyristellä selkä kipeänä muutamassa asennossa vaan vauva voi välillä olla sitterissä tai jalkojen päällä ja jalat koukussa tyylillä,kaupungilla voi syöttää missä vaan ja korvikettakin voi antaa huoneen lämpöisenä,ei siis aina tarvitse lämmitää. lisäksi isä voi osallistua myös syötöön,yölläkin! minusta olisi hankalaa imetää.olisin kamalan sidottu ja lähtö aina hankalaa kun pitäisi suojaisa paikka etsiä,lisäksi minulla imetys oli yhtä vauvan raivoamista:)

oli tehohoidossa viikon ja alkoi imemään rintaa vasta kotiinlähtöpäivänä. Tätä ennen sai nenämahaletkusta ja pullosya. Imetys lähti onneksi kuitenkin hyvin sujumaan ja täysimetin puolivuotiaaksi. Kysy imetystukihenkilöä avuksesi, jos haluat. www.imetys.fi

Korvikkeella lähdettiin heti liikenteeseen. En ole huomannut mitään erilaista lapsessani. hyvin kasvoi ja muutenkin kaikki hyvin. Katsotaan miten tämän toisen kanssa alkaa sujumaan kunhan nyt ensin syntyisi.

Vauva sai heti laitoksella korviketta alhaisten verensokerien vuoksi ja siksi että mulla ei maito vaan noussut rintoihin.

Eli alhainen verensokeri/maito nousi rintoihin vasta 10vrk synnytyksestä = luovutettua äidinmaitoa laitoksella ja korviketta kotona. Kuitenkin kun maitoa rupesi tulemaan pystyin osittaisimettämään 10kk. Meillä varmasti auttoi ihan pullovalinta. Käytin Aventin Airflex pulloa jonka imeminen on lapselle lähinnä rintaa vastaavaa eli rinnan hylkimistä ei tullut. Lapsi joutui tekemään kunnolla työtä (kuten rintaa imiessä) että sai maitoa pullosta. Kannattanee miettiä tuota pullomerkin vaihtoa jos sinulla on toinen merkki käytössä.

Annathan myös aina ensin rintaa ja sitten vasta pulloa?

Mutta joka tapauksessa - kyllä lapsesta kasvaa ihan hyvä korvikkeellakin. Maidolle on korvike, äidille ei.

Itselläni on puolitoista kk vauva ja ei tunnu saavan tarpeeksi rinnasta imemällä kun aina imettäessä hermostuu, olen pumpannut sen mitä tulee tai sit imettänyt ensin ja kun vauva hermostuu annan korviketta

Lopeta turha huolehtiminen ja anna vaan sitä korviketta. Korvikkeella kasvaneista vauvoista tulee ihan yhtä täyspäisiä lapsia kuin imetetyistäkin. Äläkä välitä niistä imetysfanaatikoista, ei siitä imetyksestä kannata stressiä ottaa.

Esikoinen on nyt 19 ja kuopus 5. Ihan terveitä ja hyvinkasvaneita ovat =)

Me jouduimme eroon heti pariksi päivää. Maito ei minullakaan kunnolla noussut. Kaikenlaisia muitakin hankaloittavia tekijöitä oli. Lapsi ei suostunut ottamaan rintaa suuhun, eikä nänneistäni edes oikein kunnon otetta saanut. Suru oli kova ja turhaa syyllisyyttä koin.



Lapsesta on tullut terve. Ei ainakaan vielä allergioita tai vastaavaa. Kuulemma voisi laittaa lääkärikirjaan kuvatekstillä, "terve lapsi" Hyvin vähän mitään flunssiakaan. Poika on parivuotias.



Mutta kaksostädeilleni syötettiin vastasyntyneenä keitettyä kananmunaa, kauran keitinlientä ja lehmänmaitoa, kun isoäitini oli sairaalassa. Terveitä ovat.



Onhan rintamaito parempi vaihtoehto, mutta pääasia on, että lapsella on rentoutunut, ei-ahdistunut äiti. Älä turhaa koe syyllisyyttä!



Imetystuki-ihmisiin voit halutessasi ottaa yhteyttä. Jotkuthan tulisivat ihan kotiin saakka!

En halunnut imettää, joten kaupan eväillä kasvoivat. Oikein hyviä niistä tuli.

Poikani syntyi sektiolla, maito nousi viidentenä päivänä. Koska pojan oli annettu kasvaa isoksi vatsassa (rv 41+ jotain käynnistettiin vaikka tiesivät lapsen painoksi reilusti yli 4 kiloa), oli nälkäinen melkein samantien ja Tuttelia sai.



Lopulta kun maito nousi, se ei enää auttanut vaan lapsi oli tottunut jo pulloon. En nähnyt mitään järkeä ottaa lisästressiä imetyksestä sillä toivuin jo hankalasta sektiosta ym., joten Nannilla kasvoi vauvavuotensa.

Esikoinen oli muutaman päivän tehohoidossa ja sen takia minulle ei koskaan maito noussut kunnolla. Kuopuksen kohdalla maitoa olisi tullut liiankin kanssa mutta minulla oli synnytyksenjälkeinen masennus ja lääkityksen takia en tahtonut imettää. Toivottavasti nyt kolmannen kanssa onnistuu imetys, mutta ei se ole niin vakavaa vaikka ei onnistuisikaan.

Kyllä sitä tulee, mutta kun rinnat alkaa tyhdentyä joutuu vauva tekemään enemmän hommia ja kiukustuu siitä, että pitää tehdä muutakin kuin nieleskellä. Imeminen lisää maidon tuotantoa ja muutaman päivän päästä maitoa riittää jo paremin. Jos tässä tilanteessa antaa pullomaitoa maidontulo ei lisäänny kuten ilman lisäruokaa ja vähitellen pulloa on annettava enemmän ja enemmän.



Mun pojalla tuo taistelu on ollut lähes jokailtainen ohjelmanumero. Poika nyt 1,5kk. Ja ihan varmasti on saanut tarpeeksi maitoa, kun paino on noussut reilun 400g/vko eli kaksi kertaa sen verran kuin vauvoilla yleensä. Mitähän olis ollut jos olisin lisämaitoa antanut?!?

Olen yrittänyt edes osittais-imetystä, mutta eipä tuo aina huoli rintaa ollenkaan vaan Aventin pullo on kivempi.



Itse asiassa tämä on komas vauvani, kaksi aikaisempaakin ovat olleet pullo-vauvoja. Esikoista osittais-imetin kokonaista kaksi viikkoa, keskimmäistä en ollenkaan. Ovat nyt 7- ja 4-vuotiaita reippaita ja terveitä lapsia. Allergioita ei ole, eikä korvatulehduksiakaan.



Nyt hiukan harmittaa tämä kolmas pieleen mennyt imetys, mutta äitiys on paljon muutakin. Ja saahan vauva pulloruokinnassakin läheisyyttä, meidän vauva ainakin näyttää nauttivan myös pullo-maidostaan ihan samalla lailla kuin rinnasta.

mä imetin ekan kerran kun lapsi oli melkeen 2kk, syntyi siis keskosena. rinnasta imeminen oli raukalle niin raskasta puuhaa, ettei kauaa jaksanut kerralla imeä, mutta joka ruoalla annoin rintaa ja kun lapsi nukahti niin herätin syömään ja silleen. sitten pullosta. pumppaa vaan ahkerasti ja usein, yölläkin!! se on tärkeetä!! mutta älä tee sitä virhettä minkä mä tein, eli jätä tosiaan imetysfanaatikkojen juttujen olla ja luota siihen että kyllä se lapsi korvikkeellakin kasvaa :)

Olen jo aika sinut asian kanssa, mutta tämä runo saa minut aina surulliseksi. Olisin halunnut juuri tuollaisen kokemuksen vauvani kanssa:



"Vaiti valvon pimeässä.

Rinnassani täyttyvässä

maito kivistää.

Ime, pieni sudenpentu,

ime, silkkipää."



-Aale Tynni-

Oliva keskosia ja joutuivat keskolaan viideksi viikoksi. Tämän ajan minä pumppasin maitoa säännöllisesti. Jopa yöllä heräsin kerran lypsämään. Kun vauvat sitten pääsivät kotiin imetys tuntui todella vaikealta kun rinta ei meinannu pysyä vain kaksi kiloisten vauvojen suissa. Kun vauvat olivat n. 2kk imetys alkoi sujua hienosti ja olin onnellinen, että olin jaksanut taistella asian kanssa vaikka meinasin luovuttaa monta kertaa. Korviketta saivat kyllä äidinmaidon lisäksi.

Oli kans häikkää sokereiden kanssa ja huomasin heti salissa ettei vauva tajua tissin syönnistä mitään. Kaksi vanhempaa lastani osasivat homman heti ja imetin heidät taaperoikään ilman korvikkeita. Tämä kuopus sai sairaalassa paljon lisämaitoa juuri sokereiden takia eikä malttanut imeä rintaa kuin pieniä hetkiä, kotona sama rumba jatkui viikon kunnes poika kieltäytyi rinnasta kokonaan, kokeilin rintakumia ja sillä poika innostuikin imemään, korvike jäi pois pariviikkoisena, rintakumista päästiin eroon kolmikuisena ja edelleen imetän yli vuoden ikäistä pikkumiestä hankalasta alusta huolimatta. Korvikkeella kasvaa varmasti hyvin mutta imetyskin on vielä mahdollista.

Mulla myös esikoinen oli pullovauva. se oli kuitenkin helpompi hyväksyä, koska vauva syntyi keskosena ja nenämahaletkujen yms. jälkeen se, että imetys ei onnistunut, ei tuntunut niin pahalta.



Tämä "uusi" vauva on täysiaikainen ja normaalikokoinen, mutta silti homma nyt meni näin.



Imetyksestä löytyy paljon ohjeita, mutta onko korvikeruokinnasta olemassa jotain ohjeita. Vai onko nyrkkisääntö se, että annetaan ruokaa aina kun lapsi haluaa ja niin paljon kun haluaa?



ap

Ja kuinka usein?



Meillä mennään nyt noin 80-120 ml / kerta ja 6-8 kertaa vuorokaudessa. En muista yhtään, miten nuo vanhemmat lapset aikanaan söivät ja mietin, onko nuo määrät paljon vai vähän... Hyvin vauva ainakin on kasvanut neuvolan terkan mukaan.



Googleta muuten "Korvikemutsit", sieltä löytyy vertaistukea. :)



T: Se, jolla oli nyt kolmiviikkoinen vauva (en muista viestini numeroa...)