Oikein vai väärin - Aiomme myydä dementoituneen äitimme rahakokoelman.

Eli onko teillä oikeus äitinne omaisuuteen vai onko hänellä ns. uskottu mies?

stävä eroon.

Esim. viedä dementiakotiin kunnon patja ym hänelle tarpeellista tavaraa!!!

Niin kauan kuin äiti elää, te tavallaan varasattte häneltä.

eikä maksaa sitten joskus jumalattomia perintöveroja kaikesta, mitä siitäkään tonnista sitten jää? ei mitään.

Äidiltä ei oikeesti puutu sielä yksit. hoitokodista mitään eli hän ei todellakaan niitä tarvitse ja tileillä on rahaa, jos joku yllättävä tarve tulisi.

Mutta toimisimmeko laillisesti siis väärin?

jos joku myisi sinun omaisuuttasi ilman lupaasi ja pitäisi rahat itse? Lain edessä tekisitte rikoksen. Nimike olisi varkaus.

toivon todella, että lapseni ottavat sovussa ja yhteisestä sopimuksesta rahaa ja tavaroita itselleen ja myyntiin, jotta verottaja ei vie. Jos en ole älynnyt ajoissa itse antaa.



Jos minusta ei ole enää esim lastenlasten joululahjojen ostajaksi tai tyttäreni 50-vuotislahjaan osallistujaksi, toivottavasti joku tulee ja hoitaa asian puolestani.



terv. ap

Isäni dementoitui. Prosessi kesti reilut kymmenen vuotta ennen kuin hän kuoli. Me emme tuhonneet hänen omaisuuttaan hänen elinaikanaan. Hän oli kuitenkin arvostettu ihminen, vaikka muisti menikin ja hänestä tuli vaippapotilas.

Kiinni tuskin noin pienestä summasta jäätte, mutta varastamista se silti on. Ja jos jäätte kiinni, niin se on sitten äärinoloa.

Saako äitini lahjoittaa rahakokoelman meille lapsilleen joululahjaksi?

Vaikka hän olisi siinä kunnossa, että hänelle laitetaan vaipat ja sanoja tulee suusta ehkä vain " vittu" , mutta hän saattaa muistaa jotain vanhaa. Se tuo turvallisuuden tunteen. Jos siis välitätte hänestä yhtään, te näytätte näitä vanhoja tavaroita hänelle ja kerrotte niistä muistoja.

Ja tasan varmasti tulee jotain sanomista, kun perinnönjaon aika tulee. Olen istunut NIIN monessa tilaisuudessa, missä selvitetään sisarusten välejä vanhempien kuoleman jälkeen TAI sisarukset kaivelee kuolleen vanhempansa elinaikanaan tekemiä asioita, kun se paha äidin poikaydtävä tai isän tyttöystävä lypsi isän kuiviin. Joten antakaa vaan olla ja tehkää kaikki jako vasta kun äitinne on kuollut. Säästytte monelta itkulta ja sotkulta.

on niitä veemäisiä juttuja, joita hän ehti tilata dementoinuneena, siis ennen kuin tajusimme missä mennään. Ette usko, miten lehtimyyjät nappaa heti tällaisen varman saaliin, meidän äidillekin tuli kaikki lehdet Tekniikan Maailmasta Erämieheen.



Niin siis rahakokoelma ei ole mikään hartaudella koottu, vaan pikemminkin juuri näitä ällötyksiä, kuten vaatekaapillinen (ihan oikeesti) erään firman tietokirjoja....

edunvalvojaa, eikä osaa itää huolta omista asioistaan.

Ihan sama asia oli omaisuus sitten rahana pankkitilillä tai rahakokoelmana tai minä muuna tahansa kiinteänä omaisuutena.



Varkaita olette, jos äitinne omaisuutta myytte ja pidätte rahat!

Jos haluaisitte toimia laillisesti, äidillenne pitää hakea uskottu mies, joka päättää äitinne omaisuudesta hänen puolestaan. Uskottu mies voi esim. antaa äitinne puolesta tavanomaisia syntymäpäivä- tai joululahjoja, jos äidillänne on eläessään ollut tapana sellaisia antaa. Muutoin ette saa ottaa äitinne omaisuutta tai sen myynnistä saatuja rahoja itsellenne.

Virallisesti kenties laitonta, mutta aika mitätön on rikos, paljon pahempaa tapahtuu.

Anteeksi vaan, mutta mulle tulee haaskalinnut mieleen (eikä äidistänne ole vielä edes aika jättänyt).

Rahanahneita perillisiä olette. Antakaa nyt mummon ensin kuolla ja päästä hautaan saakka. Eihän tuota rahakokoelmaa ole pakko ilmoittaa perukirjassa erikseen.. jos uskallatte verottajaa huijata. Ja jokatapauksessa huijaatte jos nyt myytte ja käytätte itsellenne..