Lue keskustelun säännöt.
Hämmentääkö äidin tunteiden vaihtelu mielestänne lasta ?
06.04.2009 |
Lapsella on oikeus ilmaista tunteitaan, samoin vanhemman. Tämä tietysti sillä rajoituksella, että kamalan ailahtelevainen ei vanhemman ole hyvä olla tai ilmaista riehumalla/vittuilemalla/väkivalloin niitä tunteitaan.
Jotenkin kuulostaa siltä, että joko perhetyöntekijänne on totaalisen väärässä TAI sitten hän viittaa enemmänkin siihen, että tunteesi vaihtelevat epänormaalin laajalla skaalalla ja tavallista herkemmin.
Kyllä lapsi saa äidin äänestä kuulla, onko hän iloinen vai ei.
Mutta ihan yhtä lailla se ON lapselle perusturvallisuutta rapauttavaa, jos äiti syöksyy epätoivon alhosta riemun kukkulalle nanosekunnisosassa ja monta kertaa päivässä. Lapsi voi sellaisessa tilanteessa alkaa pelätä tunnetilan vaihteluita tai yrittää pitää äitiään hyvällä tuulella (=kokee itsensä jollakin lailla vastuulliseksi siitä, millä tuulella äiti on).
En nyt sano, että sinulla ap olisi tästä jälkimmäisestä kyse. Kerrot asian vain omalta kantiltasi, joten voin vain arvailla, mikä on perhetyöntekijäsi puheiden taustalla.
Kommentit (2)
Jotenkin kuulostaa siltä, että joko perhetyöntekijänne on totaalisen väärässä TAI sitten hän viittaa enemmänkin siihen, että tunteesi vaihtelevat epänormaalin laajalla skaalalla ja tavallista herkemmin.
Vihaisena saatat olla liian uhkaava ja sitten taas seuraavassa hetkessä liian pirteä ja iloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitan, että jos äänestä kuulee äidin mielialan. Minulla on sellainen paha tapa, että vaihtelen äänensävyäni sen mukaan totteleeko lapsi. Eli käsken tiukasti jos ei tottele ja kun tottelee ääneni muuttuu heti iloiseksi.
Olen oppinut tämän jo lapsena koiraa kouluttaessa, että äänensävyllä on iso merkitys saako koiran tottelemaan ja ymmärtämään mitä siltä halutaan.
Nyt vaan tämä tulee luonnostaan lastenkin kanssa. Muutenkin mielialani kuulee äänestä, enkä osaa puhua lapsille monotoonisesti ja jatkuvasti rauhalliseen sävyyn.
Miten haitallista tämä mielestänne on lapselle ? Kyse on 6v ja 8v lapsista.
Perhetyöntekijä on monesti aiheesta sanonut minulle, että se hämentää lapsia ja he kärsivät siitä.
En osaa teeskennellä, vaikka kuinka yrittäisin. Jos olen vihainen kun lapset ei tottele en kykene käskemään rauhallisella äänellä. En huuda, mutta äänensävystä kuulee, että olen vihainen.
Lapset ei minua pelkää. Siitä ei ole kyse.
Muutenkin olen sitä mieltä, että lapsille ei saa valehdella. Ei voi esittää iloista jos ei sitä oleja jne. Näin kuitenkin pitäisi perhetyöntekijän mielestä tehdä.
Mitä mieltä olette ?