Miehen muuttunut käytös?
Mieheni on muuttanut suhtautumistaan alkoholiin, teini-iän jälkeen ei juonut kymmeneen vuoteen kuin ehkä pari kaljaa pikkujouluissa tms. Nyt puolen vuoden aikana käytös on muuttunut, katselee aina kaupassa kieli pitkällä kaljalavoja ja ostaakin nykyisin melkein joka vkloppu sixpackin kaljaa, tiedän ettei se nyt kauhean paljon ole mutta ennen tätä ei ostanut ikinä yhtään! Sitten äitini toi ison kai litran pullon jotain yrttiviinaa ulkomailta koristeeksi kun pullo oli kaunis ja yhtenä päivänä huomasin miehen tyhjentäneen senkin:( Nyt sitten lasten mentyä nukkumaan tahtoi lähteä tapaamaan kaveriaan lähikapakkaan eikä ole ennen moistakaan tehnyt, sinne sitten lähti. Juhannukseksi meinasi ostaa kauhean satsin kaljaa "kun tulee halvemmaksi" mutta osti kuitenkin vain sen sixpackin kun naputin asiasta. Olen kertonut miehelle huoleni mutta hän vain vähättelee asiaa ja naureskelee, joskus suuttuu kun huoleni on kuulemma typerä. Miehen vanhemmat ovat mt-ongelmaisia alkoholisteja ja itse olen perheestä jossa isä juopotteli paljon mikä saa minut vielä enemmän varpaisilleni. Kertokaa nyt olenko ihan hakoteillä kun moisesta huolestun? Eikö teistä ole outoa että lähes raivoraitis mies alkaa tissuttelemaan?
Kommentit (6)
Ei ole, mikään ei ole muuttunut elämässämme. Elämme tavallista lapsiperheen arkea, parisuhteessakaan ei ole ongelmia. Olemme aina olleet hyvin avoimia ja puhuneet kaikesta, siksi nyt ihmetyttää kun mies ei tästä kestä puhua, tietääkö itsekin että siitä on muodostumassa ongelma. Ja minä en ole mitenkään koskaan aiemmin painostanut miestä olemaan ilman alkoholia vaikken itse käytäkään, mies on vaan vuosia sanonut inhoavansa juomista kun lapsuus meni pilalle sen takia..kummallinen muutos. Mitä nyt sitten teen, seurailenko vaan vai mitä:(
nimenomaan kun tausta on tuo. Geeniperimä...
En siis ole vainoharhainen, mutta mitä teen. Pelkään että jos jankkaan tästä miehelle niin tulee vaan riitaa eikä se hyödytä. Ikävää jos tästä muodostuu ongelma kun kaikki on muuten meillä niin mukavasti:( Mies on muuten edelleen siellä lähikapakassa minne lähti kaveriaan katsomaan kaksi tuntia sitten ja tosiaan ikinä ei ole noin vaan kapakkaan lähtenyt, yleensä katsellaan viikonloppu iltaisin kotona leffoja ja niin piti tänäänkin tehdä. Tulee niin mieleen oma lapsuus kun odottelin isää kapakasta ja mietin onko se ihan humalassa, vaikka tämä ei ainakaan vielä ole läheskään yhtä paha tilanne.
Ota ihan rauhallisesti, äläkä nyt soittele sille sinne kapakkaan. Kun tulee seuraava sopiva hetki, ota asia esiin (valmistele mitä haluat sanoa ja miten), ei tunnekuohussa vaan hellästi ja kunnioittavasti ja muistaen koko ajan että tää asia on molemmille vaikea. Sano miltä susta tuntuu ja että pelkäät teidän molempien lapsuuden vaikeuksien toistuvan omassa perheessä. Teidän ois hyvä saada aikaan joku sopimus siitä mikä on alkoholin osuus elämässänne. On huono jos siitä tulee puhumaton asia, "virtahepo olohuoneessa". Ootteko kunnolla selvittäneet lapsuuden traumojanne? Jos asia menee vaikeaksi, Perheasiain neuvottelukeskus on maksuton ja hyvä paikka selvitellä tätä pariskuntana terapeutin kanssa.
Mä olen kai elänyt vuosia niin pumpulissa ongelmattomassa avioliitossa että pelottaa nostaa kissa pöydälle, varsinkin miehen lapsuuden traumat ovat täysin käsittelemättä, hänestä mennyttä ei jaksa miettiä, olen kyllä rohkaissut häntä että puhuisi niistä jollekin ammattilaiselle..täytyy nyt miettiä sanoja ja keskustella tästä. Mies on vaan tosiaan viimeaikoina oikein teatraalisesti taivastellen hämmästellyt puheitani tästä aiheesta ja saanut minut tuntemaan itseni ylireagoijaksi, nyt sain täältä vahvistuksen ajatuksilleni.
6-pack viikossa ei tee vielä paljon per päivä, mies voi juoda kaksikin annosta päivässä ilman että alkoholista tulee ongelma, mutta kun tausta on tuo, niin kulutus saattaa olla kasvamaan päin. Onko miehellä paineita, työttömyysuhkaa, lainahuolia tms?