Lue keskustelun säännöt.
Äiti opiskelemaan?
02.07.2009 |
Löytyykö muita äitejä/isejä jotka opiskelevat? Miten olette rahallisesti pärjänneet? Pääsin opiskelemaan (opinnot alkaisivat ensi syksynä) ja mieli kovasti tekisi aloittaa, mutta rahapuoli on alkanut vähän hirvittää. Laskeskelin että jos jäisin kotiin kahden lapsemme kanssa, saisin kotihoidontukea noin 540e/kk. Jos taas aloitan opinnot, saan opintotukea sen jotain 250e/kk, mitä se opintoraha nyt sitten onkaan.
Tuntuu hulluta, että ollessani kotona, "tienaisin" puolet enemmän eikä meillä olisi edes vastaavia kuluja, joita meille tulee jos lähden opiskelemaan (kahden lapsen hoitomaksut ja minun matkakulut 70km/päivä). Miinuksen puolelle menevät tuloni jos opinnot aloitan... Eikä mieskään niin paljoa tienaa.
Opintolainaa tietenkin saa jos vaan ottaa. Mutta minulla kun on tuotakin jo ennestään (takana on jo yksi korkeakoulututkinto, joka johti vain työttömyyteen), joten lainaa en mielelläni enää kasvattaisi.
Eli miten olette opiskelevat perheelliset pärjänneet taloudellisesti??
Kommentit (9)
Jos olet työtön, saat parhaat tuet (liitosta).
Jos olet kotiäiti, saat siitä puolet.
Jos opiskelet, saat vielä vähemmän.
Mitä tämä järjestelmä kannustaa tekemään???
Vähän aiheen vierestä mutta kuitenkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivähoitotoimisto katsoo opintotuen o e tuloksi eli hoitomaksun laskee, meillä ne oli 76 e/lapsi, vaikka sain opintorahaa yli 900 e. Jos olet ollut työelämässä ja äitiyslomalla/hoitovapaalla yhteensä yli 5 vuottaa, olet oikeutettu Koulutusrahaston tukeen, jonka perusosa on 500 e/kk ja aiemmista tuloista lasketaan lisäosa. Tätä tukea verotetaan 20 %:lla, joten hyvin pärjää, kouluun vaan!
P.s. Koulutusrahaston rahassa on myös isompi tuloraja kuin Kelan opintotuessa, joten esimerkiksi minun kohdallani nämä opintoraha + työtulot yhteensä tekevät lähes aiemman ammattini peruspalkan verran!
minä saan kotihoidontuen ja opintotuen melkein puolet opiskeluajastani.
Opiskelen aikuispuolella monimuotona eli saamme kuukauden kontaktipäivät järkättyä lasten hoidon suhteen sukulaisten yms. turvin ettei tarvitse hoitoon viedä lapsia. toistaiseksi toiminut.
koulutusrahaston opintorahaa. Kannattaa ap lukea niiden ehdot läpi ja katsoa onko mahdollisuutta saada sitä.
Mutta opiskelemaan minäkin kannustan. Jos edes joskus pääsisi sen kautta vihreämmälle oksalle.
Itse opiskelin 4:ssä vuodessa luokanopettajaksi tehden koko ajan luokanopettajan töitä. Lapsia oli minullakin 4, mutta ne olivat siis hoidossa ja koulussa. Jos sinulla on korkeakoulututkinto niin esim. opettajan sijaisuuksia voisit varmaan saada omalta alaltasi ja niistä maksetaan vielä aika hyvin.
Ainakin aikuisopintotuen lisäksi saa tienata 600€/kk sitä menettämättä. Tavallisesta opintotuesta ja sen tulorajoista en tiedä.
Ehdottomasti opiskelemaan jos siltä tuntuu. Ja selvittele tosiaan tuo aikuisopintotuki jos olet jo ollut työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen! Itse aloitan tänä syksynä toisen vuoden oppilaana. Ensimmäinen vuosi oli todella mahtava ja antoisa, kyllä aikuisena opiskelu on mukavaa!
Itse olen päätoiminen opiskelija, joten tuloni ovat tuo opintotuki ja lapsilisä. Opintotuki menee suoraan päivähoitomaksuihin joten se siitä. Mutta en valita, en todellakaan! Ihanaa opiskella!
Lähdin opiskelemaan suoraan 3-vuoden hoitovapaan jälkeen, tulot ovat siis olleet jo kauan pienet, joten pudotus ei ollut hirmuinen ;) Jos olisin lähtenyt takaisin töihin, olisinko palannut vielä koulunpenkille, tuskin.
Kannustan ehdottomasti opiskelemaan! Mieheni käy töissä eikä tienaa hurjemmin, pärjäämme silti. Mitään ei perheeltämme puutu, tosin matkustelu yms. ovat sula mahdottomuus, mutta emme näitä asioita ole vielä edes vuosien aikana kaivanneetkaan.
Tilanteestani vähän vielä sen verran, että sain edellisen tutkintoni valmiiksi 2005 (jolloin esikoinen syntyi), mutta otin paperit ulos yliopistolta vasta 2008, tällöinkin vain opintouudistuksen vuoksi. 2005-2008 sain äityis-, vanhempain-, ja hoitorahaa. Välissä oli pari lyhyttä työjaksoa, mutta päivääkään en ole oman alani töitä tehnyt. Sitten syntyikin jo pikkukakkonen ja nyt olen siirtymässä hoitorahalle (ja syksyllä sitten opintorahalle).
Suunnitelmissa olisi tehdä alempi korkeakoulututkinto (kestää 3v) edellisen ylemmän kaveriksi. Olisin siis ihan tavallisen opintotuen piirissä, en aikuisopintotuen piirissä. Paremmat työnäkymät kyllä houkuttavat, ja näiden nimenomaisten kahden tutkinnon (biokemisti ja tulevaisuudessa farmaseutti) yhdistelmä antaa mahdollisuuksia ja valmiuksia monenlaiseen työhön.
Tähänkin asti olemme eläneet täysin kädestä suuhun, emme ole matkustelleet, mieheni ei ole pitänyt lomia (no, jouluna välipäivät) emmekä muutenkaan kuluttaneet mitään ekstraa. Osittain tiukkaan tilanteeseen on syynä omat valintamme (valitsemamme asuinpaikan vuoksi on pakko olla kaksi autoa, vanhaa taloa täytyy yrittää vähän remontoida, jne) ja tietenkin minun työttömyyteni. Mutta en valita, en vaihtaisi ihanaa kotiamme mihinkään!
Huh, kyllä vähän jännittää nuo raha-asiat, mutta enköhän ota opiskelupaikan vastaan. Ei tässä muuten eteenpäin pääse. Kaikkein mieluiten menisin tietenkin jo töihin, mutta vuosien aktiivisesta työnhausta huolimatta ei alan töitä ole löytynyt. Liiton lehdestä saa lukea vain uutisia alan työpaikkojen häviämisestä eikä vanhat opiskelukaveritkaan ole alan töitä löytäneet (suurin osa nyt jatko-opiskelijoita tai tekevät uutta tutkintoa). En myöskään haluaisi jämähtää esim. kaupan kassalle (täysin väheksymättä heidän työtään!!) koska olen sitä varten opiskellut että saisin tehdä työtä, joka kiinnostaa minua suuresti.
Tulipas sepustettua :) Kiitos kaikille vielä vastauksista ja aurinkoista kesää!!
t. Alkuperäinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja puoliksi jo tehty!
Onnea matkaan!!
Kuinka ihmeessä sitä pärjää taloudellisesti ilman opintolainan ottamista? Sitä kun haluaisin välttää viimeseen asti...