Vahva tunne siitä, että asunnossa, josta mies on kiinnostunut, on jotain pielessä.

Mä en ymmärrä, miksi ihmiset etekee kiinteistö(osakekauppoja oman mutunsa pohjalta, kun sinne vosi hankkia jonkun sukulaisserkunkummin kaiman tai naapurin miehen - parhaassa tapauksessa asinantuntijan - kertoman oman, informoidun mielipiteensä.



Mikä on se ylpeys joka saa nuorenparin mieluummin haukkaamaan paskaa kuin kysymään neuvoa?

me kerran käytiin katsomassa yhtä taloa, joka oli kaikin puolin ihana. Isot huoneet, valoisa, kiva oma piha.... Joku siinä asunnossa kuitenkin vaan tuntui oudolta. Erityisesti kun siinä pihalla oli leikkimökki, niin sen mökin läheisyydessä alkoi suorastaan karmia. Tää oli tosi outo homma, jälkikäteen puhuttiin miehen kanssa, niin hänelle oli tullut myös ihan samanlaiset fiilikset!! Vieläkin kun mietin sitä asuntoa, niin karmii... Eipä tullut kauppoja.

joskus ennen kuin ostimme tämän. VAhinko oli korjattu taloyhtiön valtuuttamien miesten tekemänä, joten jos jotain tulee niin eiköhän se ole taloyhtiön vastuulla... Mitään ei ole meillä kyllä ilmaantunut 5,5v. asumisen aikana. Ota selvää mikä on missäkin tilanteessa taloyhtiön vastuu, se helpottaa jos jotain tulee niin ei ainakaan joudu itse rahojaan upottamaan kalliisiin remonttehin.

ja tarkastaja asunnolle

Pitäähän kotonaan pystyä viihtymään. Kannattaako luottaa omiin tuntemuksiinsa? Joskus kannattaa, ainakin kannattaa analysoida mistä tuntemukset johtuvat. joskus ne osuvat nappiin, mutta ei aina, elleivät ne perustu tosiasioihin. Tunteet voivat " valehdellakin" .

Asunnon osto on kuitenkin niin iso taloudellinen investointi, että jättäisin kaupat sikseen tai sitten teettäisin ammattitaitoisen (mistähän niitäkin saa...) kuntokartoituksen.

" Myöhemmin sitten selvisi, että leikkimökin alta lähti vioittunut vesiputki joka oli homehduttanut kellarista alkaen kaikki talon perustukset.

" Vierailija:

me kerran käytiin katsomassa yhtä taloa, joka oli kaikin puolin ihana. Isot huoneet, valoisa, kiva oma piha.... Joku siinä asunnossa kuitenkin vaan tuntui oudolta. Erityisesti kun siinä pihalla oli leikkimökki, niin sen mökin läheisyydessä alkoi suorastaan karmia. Tää oli tosi outo homma, jälkikäteen puhuttiin miehen kanssa, niin hänelle oli tullut myös ihan samanlaiset fiilikset!! Vieläkin kun mietin sitä asuntoa, niin karmii... Eipä tullut kauppoja.

KUKA on korjannut vesivahingon: joku firma vai tee-se-itse-mies?

MITEN on korjattu: onko kuivatettu kunnolla?

Tunne liittyy lähinnä asunnon kuntoon. Täytyy nyt miettiä, mihin tunne perustuu. Voi tietysti olla, etten osaa vain kuvitella, millaisen siitä remontoimalla saisi. Appiukko ja mun veli olisi tarkoitus raahata myös näytölle, jos tosiaan alamme harkita asuntoa.



ap

Kun rakenteita ei avata, ei myöskään voi tietää todellista rakenteiden tilannetta. Ovatko kosteusmittarit muuten luotettavia?

Meillä on ollut alapohjassa kosteusvahinko, mutta se on korjattu (isolla rahalla) eikä aiheuta mitään haittaa nyt jälkikäteen. Tutkimme alapohjan vuosittain kosteuden varalta (konttaamalla vajaan metrin korkuisen sokkelin läpi- ei kovin hauskaa mutta paljasti alkavan putkivuodon).

Me ostimme ensimmäisen asunnon. Kun myyjä hyväksyi tarjouksen, jokin minussa iloon sijaan sanoi, jotta " voihan p...ka" .

Kaksi päivää muuton jälkeen huomattiin vesivahinko. Sitä selvitellessä vakuutuspapereista löytyi vanha vesivahinko jota ei oltu kunnolla korjattu. Puolitoista vuotta elämästä meni ihan hukkaan.

Vesivahinkojen kanssa kannattaa olla kriittinen. Yleensä niitä ei korjata riittävästi. Harvalla on tietämystä tarpeeksi korjauksista ja jos onkin, riittävä toteutus on liian kallista.

Vaan todellakin tuli melkein kylmät väreet, jotain ihmeellistä siinä talossa oli. Ja huom, me ei todellakaan uskota joihinkin henkimaailman juttuihin, mun mies varsinkaan, ja silti meille molemmille tuli se jäätävä fiilis, juuri erityisesti sen leikkimökin luona. Hui, se oli kyllä pelottava kokemus, eipä ole vastaavaan koskaan törmännyt.

Meillä on kolmas oma asunto nyt omistuksessa. Ensimmäisessä viihdyttiin 16 vuotta, toisessa vain 2 vuotta (oli alusta asti vähän sellainen olo, että " melko hyvä" ) ja tämä kolmas on taas sellainen, ettei tarvinnut kahta kertaa miettiä :)