onkohan itsekkyys syynä siihen että nykyään hankitaan lapsia niin myöhään että

löytää sellainen mies, joka on valmis perustamaan perheen ennen 30 vuoden ikää.

Sopivaa miestä ei löytynyt aikaisemmin. Olisiko heidän mielestäsi pitänyt tyytyä parikymppisenä johonkin kompromissikumppaniin vain sen takia, ettei lasten saanti siirtyisi " liian myöhään" ? (Huomaathan lainausmerkit)

Moni valmistuu ammattiinsa siinä yli 25-vuotiaana, ehkä olisi hyvä olla vähän työkokemustakin ja ennenkaikkea vakiintunut parisuhde ennen perheen perustamista.

Ja toisekseen ei se hedelmällisyys mihinkään sentään romahda vielä 30-vuotiaanakaan, puolet raskautuu ekan 3 kk:n sisällä.

Minä aloitin yliopistossa 20 vuotiaana ja olen n. 25 vuotias kun saan paperit. Asutaan nyt erillä kumppanini kanssa, koska olemme eri yliopistoissa ja valtioissa (aikaisemmin oltiin yhdessä). Yritä tässä nyt sitten perustaa perhettä ja pukata kakaroita kun ei ole harmainta aavistusta miten täällä edes hommat toimii jos täällä opiskelijana pamahtaa paksuksi ja olisi suotavaa asua lapsen isän kanssa.



Tuon takia nyt sitten joudun odottamaan ainakin 25-vuotiaaksi. Juuri silloin pitäisi vielä mennä töihin, joten olen sitten taas lirissä, koska työkokemus jää saamatta kun joudun äitiyslomalle. En tiedä miten edes pääsen työelämään kun haluan n.3-4 lasta. Opiskelija-aikana olisi paras tehdä lapset, mutta nyt ei ole edellytyksiä.

36-vuotiaana sain kaksoset ja 39-vuotiaana vielä yhden. Eikä ollut yhtään raskasta.

tuo 3-4 lasta kansainvälisen akateemisen uran lisäksi ja vielä yhtä aikaa kuten näytät haaveilevan, kuulostaa aika utopistiselta... ;-)

Voisit ainakin ajatella mahdollisuutta, että se ura tulis sitten vaikka 40-vuotiaana ajankohtaisemmaksi - töissä kun sinun sukupolvesi saa olla 70-vuotiaaksi niin ehdit kyllä.

Tosin jos on 3-4 lasta niin niiden läksyissä auttaminen ja harrastuksiin kuskaaminen on sellainen homma että voi olla parempi siirtää sitä työelämään siirtymistä sinne viidenkympin paikkeille...

Lapset kun ei hoida itse itseään kun oppivat kuivaksi, vaikka useat vanhemmat näin tuntuvat odottavan nykyään.

Itse olen yksinhuoltajan lapsi ja vaikka lapsuuteni on ollut aivan ihana,kiitos äitini, muistan myös kuinka monesti ihmettelin ja toivoin että äidilläni olisi myös ollut joku jakamassa huolia ja elämän yleensä. Ja itsekin kaipasin myös miehenmallia elämääni ja olin salaa hieman kateellinen muille lapsille ehjästä perheestä. Tästä syystä halusin olla täysin varma että lapsi on todella haluttu ja odotettu ennenkuin ryhdyimme yrittämäänkään.

Vierailija:

joskus on liian myöhäistä? fertiliteetti laskee rajusti 27 ikävuoden jälkeen ja ensisynnyttäjä tänä päivänä on jo lähes 30nen. Gynekologit ovat oikeasti huolestunut tästä trendistä. Mitä luulette että on syynä tähän, ihan keskustelumielessä? Itse sain ekan kun olin 25 ja neljännen kun olin 36. Kyllä sanon että 36v on jo liian vanha aloittaa tätä rumbaa, kauhistuttaa että moni tosiaan OVAT yli 30siä kun aloittavat. Mihin ollaankin menossa tätä vauhtia? Miksi pitää olla niin paljon tavaraa, kesäpaikkaa ym ennen kuin lapsi on tervetullut??

Fertiliteetti ei todellakaan laske rajusti 27 ikävuoden jälkeen. Se rajuin pudotus, minkä jokainen tulee kokemaan on vaihdevuosien alku. Kaikkina muina ikäkausina nainen voi tulla normaalisti raskaaksi ja esim. yli nelikymppisiä äitejä on aina ollut.

Eikä se ole mistään tavarasta kiinni, koska lapset hankitaan. Joskus se elämä menee vain niin, ettei voi aikaisemmin hankkia lapsia. Kummallista, ettet sitä tajua, vaikka ikää on nähtävästi jo lähemmäs 40 vuotta. No, ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu.

Ja usein se on myöhäistä silloin.

Esimerkin mukaan kansainvälinen akateeminen ura ja 3 lasta ovat vielä yhdistettävissä, mutta se ongelma nyt on, että mieheni on toisessa maassa ja itsekin olen Suomen ulkopuolella. Hän luultavasti kyllä muuttaa samaan valtioon kanssani, joten ensimmäisen voisi saada laitettua alulle jo hieman aikaisemmin.

eli ensin lapset, hoidin niitä monta vuotta kotona ja sillä välin mies teki uraa. nyt mies hoitaa lapsia ja minä teen uraa. näin päin on aika hyvä, olen vasta parikymppinen ja tuntuu että koko pitkä elämä edessä, jes :) ja voin vielä tehdä iltatähdenkin kunhan nyt saa työkokemusta.



tollaset käsitykset että pitää olla opinnot ja työkokemusta ennen kuin tekee lapsia on ihan höpönpöppöä.. jos toinen vanhemmista pystyy tienaamaan edes jotain niin ei ne lapset vielä vauvoina merkkivaatteiden ym perään itke...

Työkokemus olisi kiva juttu jos katsos haluaa myöhemmin päästä koulutustaan vastaaviin töihin. Jos ei ole mitään kokemusta niin lapsilta jää teineinäkin ne merkkivaatteet saamatta.

Onneksi olkoon, että sait epäitsekkäästi lapsesi 25-vuotiaana. Sitä minäkin toivoin, mutta en tullut 3,5 vuoteen raskaaksi ehkäisyn poisjättämisestä. Monet hoidot käytiin läpi ja nyt 32-vuotiaana olen kahden lapsen itsekäs äiti ;).

Ja jos lasta ei helpolla tule, niin miten edelleen se on teidän ongelmanne? Jokainen tekee oman elämänsä ratkaisut, ei pitäisi muiden napaa kaivella.

vanhin lapseni on nyt vasta kolme, isänsä kanssa kotona (jolla on vakipaikka odottamassa) ja minulla on nyt hyvä työ ja jatkan vielä opintojakin. eli se on toinen vaihtoehto, tehdä tarpeeksi nuorena niin on loppuelämä aikaa.



t.13

lapsettomuusklinikan lääkäri että hedelmällisyys alkaa aleta 25-vuoden iästä verrattuna 18-25 vuoden ikään joka on siis paras aika. 35-vuotiaasta se laskee rajummin ja samalla riskit lisääntyvät.

Esim. sitä, että 35-vuotias tulee muutaman kuukauden viiveellä hitaammin raskaaksi kuin vaikkapa 25-vuotias, mutta tulee silti! Ja hedelmällisyys on hyvin yksilöllistä, joillakin voi jopa parantua hedelmällisyys iän myötä.

voi olla riski tehdä lapset siinä 18-25 vuoden iässä, koska harva on löytänyt siihen mennessä sitä pysyvää kumppania tai on niin pitkällä suhteessa, että tohtisi lapset tehdä hänen kanssaan. Ei niitä nyt kovin huonoon suhteeseen kuitenkaan halua hankkia.

eivätkä myöskään aiheesta tehdyt tutkimukset. lähinnä se tarkoittaa sitä että yhä useammat käyttävät erilaisia hoitoja ja usein yhteiskunnan rahoilla.



ja esimerkiksi riskit pelkästään synnytyksessä...

mulle sanoi lapsettomuusklinikan lääkäri, että onnistumismahdollisuutemme ovat tosi hyvät, kun meille luovutti munasoluja 32-vuotias NUORI luovuttaja. Luovuttajathan ovat alle 35, koska 35 on se ensimmäinen hedelmällisyyden kannalta merkittävä raja, kuten joku edellä kirjoitti. Ja kyllähän mahdollisuudet näyttivät hyvät olevan, kun olen raskaana siitä hoidosta.