Onko oma lapsi poikkeuksetta kaunein äidin mielestä vai kykeneekö äiti huomaamaan lapsensa " rumuuden" ?

Kai se oma lapsi on aina kaikista kaunein.

mä näen, ettei mun esikoinen ole mikään huikaiseva kaunotar. Rakas on silti tietenkin.

Mä ihan oikeasti pidän 3,5-vuotiasta poikaani aina kaikkein suloisimpana ja näteimpänä (pojasta kun ei kai pitäisi käyttää sanaa kaunis...) lapsena, kun vertaan häntä muihin lapsiin.



Kerran kun poikamme vauva-aikana (oli jo vauvana nukkemaisen nätti, eikä ole pelkästään äidin mielipide ;-)) miestäni oli naapuri tullut vauva sylissään pihalla vastaan, niin mies totesi mulle osuvasti, että " miten nuo muiden vauvat näyttävätkin niin rumilta verrattuna meidän vauvaan..." .

ja sen ovat huomanneet myös muut, siis myös ne, joilla on oma lapsi. Omasta mielestäni lapset eivät useinkaan ole kauniita, mutta kyllä väliin tulee vastaan sellaisia, jotka ovat oikein suloisia, eivät tietysti kauniimpia kuin meidän oma =)

toisaalta rumakin on kaunista, jos persoona kaunistaa. Ts. vanhempi voi ymmärtää, miksei joku muu pidä lasta kauniina, mutta toisaalta taas näkee lapsen sisimmän, joka on ainakin kaikkien vanhempien mielestä kaunis.:)

Eli jotkut lapset vain omaavat sellaisia piirteitä jotka miellyttävät silmää. Omassakin on mutta joillain on enemmän kuin toisilla.

näyttävät tavallisilta maatiaisilta meidän lapsiin verrattuna. On sellaiset piirteet kaikilla, että ventovieraatkin kehuvat kauniiksi. Meidän suvussa on kauniita ihmisiä, samoin mieheni suvussa:) Ja taas suomalaiset vähättelijät (ei mun lapsi mikään ole...) kirjoittavat mulle varmaan takas leuhkuudesta? Mutta kyllä omistaan saa ylpeä olla, kun ovat vielä fiksujakin;)

kauniita ja söpöjä!

muiden lapset näyttää välillä aika hassuilta yms... =)