Kuinka valttaa katkeroituminen? Elama on potkinut paahan luvattoman paljon. Pelkaan tulevani katkeraksi, kateelliseksi ja kiukkuiseksi.

Lisäksi aseta itsellesi realistisia tavoitteita, joihin sitten määrätietoisesti pyrit.

Olen tosiaan kyyninen kaiken kokemani jälkeen ja huomaan, että minun on vaikea kestää ihmisiä, joita elämä on aina kohdellut hyvin. Olen nuoresta saakka tuntenut itseni erilaiseksi kovien kokemusteni takia.

Minua on vähän auttanut anteeksianto. Olen opetellut antamaan anteeksi ennenkaikkea itselleni. Sen hyväksyminen, että kaikkeen ei voi itse vaikuttaa huojentaa vähän oloa.

jos sinulla ei ole niihin ollut osuutta eikä arpaa (ei vaikutusmahdollisuutta), voit lähinnä selvitä niistä ja onnistumisen kautta nostaa hattua itsellesi.



Jos sinulla on ollut osuutta koettelemuksiin, ota ne mahdollisuutena oppia virheistä. Näin voit tulevaisuudessa olla viisaampi, ja siten auttaa myös muita. Sekin on myönteinen kokemus - mahdollisuus saada arvonantoa ja mielihyvää.

Vierailija:

Olen tosiaan kyyninen kaiken kokemani jälkeen ja huomaan, että minun on vaikea kestää ihmisiä, joita elämä on aina kohdellut hyvin. Olen nuoresta saakka tuntenut itseni erilaiseksi kovien kokemusteni takia.

Kateellisena katselen heitä, joilla on elämä mennyt aina hyvin ilman suurempi takaiskuja. Olen katkera sellaisille lellikkikakaroille, jotka ovat tuntuneet lapsuudessaan ja aikuisenakin saavan kaiken minkä haluavat. Kaikki mitä tekevät onnistuu, muilla kun ei tunnu onnistuvan mikään.

Epäonneni syynä on muutama oma moka ja lisäksi paljon asioita, joihin en ole voinut vaikuttaa (sairaudet, pari kuolemaa).



Pitää varmaan tehdä lista asioista, joille itse voin jotakin ja alkaa sitten tavoitella asioita yksi kerrallaan.



Kateus vaan meinaa välillä iskeä - ja sitä myötä sitten se katkeruus.



ap

ja heidän suurin ongelmansa elämässä on todellakin ollut tasoa " kynsi katkesi" , " kummankohan noista miehistä itelleen valitsisi" , " muutetaanko 5 vai 4 huoneen asuntoon" jne.

Vierailija:

Mistä ajattelette, että nämä muut ovat aina tulleet hyvin kohdelluiksi? Entäpä jos ette vain tiedä heistä tarpeeksi?

Moni varmaan luulee, että mullakin menee hienosti, kun en ole totuutta kaikille kertonut. Lisäksi useampi on sanonut mulle, että on kateellinen mulle esim. opiskelupaikastani ja joistain muista asioista. Ja voisin vaihtaa nämä " muut asiat" vaikka heti joihin toisiin asioihin.

Mutkun en voi.

ap

huono lapsuudenperhe tai sitä ei edes ollut, läheisten kuolemia, koulukiusaus, masennus ja nyt olen 3-kymppinen työtön kotiäiti, työtä ei tunnu löytyvän sitten millään, vaikka koulutuskin on. Kateellisuus ja katkeruus iskevät...

Vierailija:

Epäonneni syynä on muutama oma moka ja lisäksi paljon asioita, joihin en ole voinut vaikuttaa (sairaudet, pari kuolemaa).

Pitää varmaan tehdä lista asioista, joille itse voin jotakin ja alkaa sitten tavoitella asioita yksi kerrallaan.

Kateus vaan meinaa välillä iskeä - ja sitä myötä sitten se katkeruus.

ap

esim. eronneiden ryhmiä, jos olet eronnut jne

muista, että muiden onni ei myöskään ole heidän omaa ansiotaan. Eivät ole sen parempia ihmisiä kuin sinäkään.



Muista, että kenen tahansa onni voi kääntyä. Tuskin silloin iloitsisit heidän epäonnestaan.



Itse ainakin uskon vakaasti, että onnen määrä ihmiselämässä on vakio. Jos on ollut huonoja aikoja, tuntuvat hyvät ajat paremmilta. Jos ei ole kokenut ikäviä asioita, niin oikeaa onneaan ei välttämättä huomaa eikä sitä osaa arvostaa.

Tee aarrekartta. Leikkaa lehdistä kuvia, joissa on jotain sellaista mitä haluaisit elämääsi. Tee kuvista taulu, jota katselet joka päivä. Tämä on toiminut minulla. Kaikki ei ehkä toteudu, mutta alitajuisesti ihminen alkaa pyrkiä niitä tavoitteita kohti, jotka ovat selkeästi näkyvillä. Tämä auttaa myös selkiyttämään sitä, mihin asioihin oikeasti haluaa muutosta.