Pitääkö isovanhemman ja lasten saada kahdenkeskistä aikaa?

Jos lapsi ei haluaisia vaikka mummi pyytäisi, en häntä sinne lähettäisi. Eli minusta lapsellakin on aika suuri sananvalta tässä asiassa.

Siis ainakin voi odottaa niin kauan että lapsi on kyllin vanha päättämään haluaako tämän ihmisen hoitoon? Tuohan on hyvä pointti. Olisi toki raakaa kieltää lasta menemästä mumminsa luo jos tämä haluaisi. Jos siis luottamuspulaan ei ole mitään oikeaa suurta syytä.

Kun näet että anopilla ja lapsilla menee hyvin, kyllä se luottamuskin vähitellen kasvaa.



2

Vanhemmat ovat vastuussa lapsista, joten heidän tulisi huolehtia lapsen kunnollisesta hoidosta myös silloin kuin eivät ole itse paikalla.

Jos epäilyttää tai huolestuttaa niin eikö ole parempi antaa olla?

Hoidan kuitenkin tarvittaessa ja otan yökylään että vanhemmat saavat omaakin aikaa ja nukkua joskus pitkään.

Toki suloisia lapset ovat ja monesti herkistyy heidän kanssaan. Itselleni riittäisi ihan vierailut mutta hyvää hyvyyttäni autan.

mutta on siinä se pointti, että saadessaan hyvää hoitoa isovanhemmiltaan (tai muulta hoitajalta) lapsi oppii luottamaan, että muutkin aikuiset pitävät huolta kuin oma äiti tai isä. Minä olen ainakin tosi iloinen lasteni läheisistä suhteista isovanhempiin, ja uskon niiden kehittyneen osittain siksi, että lapset ja mummit ovat saaneet viettää aikaa keskenään.



2

Pelkäät, että mummo puhuu jotain negatiivista teistä tai teidän toimintatavoista. Pelkäät, että hän vesittää jonkun lapselle opetetun tavan ja lapsi kääntyy sinua vastaan.

Pelkäät, että lapsi todella haluaa viettää aikaansa mummolassa vaikka sinulla olisi ollut teille kahdelle muuta tekemistä.



Älä pelkää, jokainen ihmissuhde on rikkaus, ei pois sinulta.

Pienikin lapsi ymmärtää, että talossa talon tapaan ja tyytyy kyllä teidän kovempaan kuriin ja ruokavalioon.

Minäkään en luota anoppiini lastenhoidossa. En sitten millään. 4,5-vuotiaan isomman olen jo päästänyt muutamaksi tunniksi mummolaan, mutta vain silloin kun siellä on myös vaari ja täti... En pelkän mummon kanssa olemaan. Pienempää 1,5-vuotiasta en vielä pariin vuoteen päästä. Syynä se, että perustarpeista ei huolehdita, lapsille ei anneta ruokaa (vaan esim. koko päivä mennään voilepäkeksien voimalla), ei pueta kunnolla ulos, ei pestä käsiä vessassakäynnin jälkeen jne.



Isompi jo osaa vaatia esim. ruokaa (ja saa sitten voileipää keksien lisäksi...), mutta pienempi vaan olisi nälässä koko päivän.

läheiset ja rakkaat ihmissuhteet kasvavat ja kehittyvät ja lapsi solmii tunnesuhteen henkilökohtaisesti juuri tämän tietyn ihmisen kanssa, heille muodostuu omanlaisensa suhde: tekevät omanlaisiaan juttuja keskenään, mummi/vaari kertoo lapselle omia juttujaan ja lapsi kertoo mummille/vaarille ehkä ihan sellaisiakin juttuja, joita ei vanhempien kanssa tule juteltua, kun vanhemmilla ei välttämättä ole aina aikaa kuunnella.

Vierailija:

Minäkään en luota anoppiini lastenhoidossa. En sitten millään...lapsille ei anneta ruokaa (vaan esim. koko päivä mennään voilepäkeksien voimalla), ei pueta kunnolla ulos, ei pestä käsiä vessassakäynnin jälkeen jne.

.

Mistähän johtuu, että se epäluotettava isovanhempi on anoppi.



Minusta olisi kauheaa jos minun elämässäni ei olisi ollut lapsena tai aikuisena kahta ihanaa isoäitiä, joihin molempiin minulla oli läheinen suhde. Tuskin olisin samanlaista suhdetta heihin luonut aikuisena kun he olivat jo vanhoja ja sairaita.



Samanlaisen haluan lapsilleni ja heidän isoäideilleen ja onneksi heillä on myös ihanat isoisät, joita minulla ei koskaan ollut elossa.

Itse asiassa hän ei ole mitenkään perustellut, miksi ei luota anoppiinsa.

saakka kahdenkeskisestä seurasta isovanhempien kanssa. Minun vanhempieni. Anoppi ei eläessään ollut kiinnostunut lapsesta ja appi on aika iäkäs. Lapsi nauttii suunnattomasti ollessaan mummolassa. Siellä saa tehdä kaikkia hommia mitä ei kotona välttämättä tehdä. Odottaa malttamattomana pääsyä sinne. Isovanhemmat olleet myös meillä lapsen kanssa kun olemme miehen kanssa käyneet jossain kahdestaan. Minusta on mahtavaa että lapsella on näin hieno suhde isovanhempiin. Antaa heidän nauttia toisistaan kun vanhukset vielä jaksaa.

Siis puhun nyt hänestä itsestään, hän ei pese käsiään ikinä vessassa. Oma 4,5-vuotiaani osaa jo pestä ja huolehtia, mutta anopin paskat on sitten lapsen suussa kun akka ei omaa hygieniaansa hoida.



Ja minusta on kurjaa, että lapsi joutuu olla koko päivän nälässä. Mitä hauskaa siinä on, että lapsella on niin nälkä että heikottaa jo? Todellista laatuaikaa isovanhempien kanssa =O Ja en todellakaan raahaa 150km päästä lapsille ruokaa anoppilassa syötäväksi...



Ja kuten sanoin, isompi saa olla jo muutaman tunnin siellä, mutta pienempi ei ei ei.

Sekä omat että mieheni vanhemmat ovat niin iäkkäitä ja sairaita (ainakin valittavat paljon), että en antaisi pieniä lapsia heille hoitoon. Eivät tosin ole koskaan kysyneetkään koska tietävät omat rajoitteensa. Isot lapset ovat olleet joskus keskenään mummon luona, mutta nämä isot ovatkin jo yli 12-vuotiaita eli päteviä hoitamaan isovanhempiaan :)



Itselläni ei ole koskaan ollut isovanhempia, joten en osaa kaivata sellaista suhdetta lapsillenikaan.

lapsen omat vanhemmat " häädetään" ainakin puoliksi väkisin muualle pois näkö- ja kuuloetäisyydeltä.

Jos lapset ovat niin pieniä että eivät osaa itse kertoa mitä on tapahtunut tai jos on joku hätänä, niin ei kannatakaan jättää keskenään anopin kanssa jos ei itsestä tunnu hyvältä jättää lapsia.

Pienten lasten ollessa kyseessä riittää että isoäiti saa olla tekemisissä lasten kanssa sekä teillä että heillä, kunhan tapaamistilanteissa ei esim. estä lapsia menemästä isoäidin syliin tai muuten hankaloittaa lapsi-mummu-suhteen luomista.

Mutta tuo jos et KOSKAAN jättäisi lapsiasi yksin mummin seuraan, kuulostaa todella huolestuttavalta. Entä oma äitisi? Jätätkö lapset hänen huomaansa? Miksi/miksi et?

Vierailija:

Kaikilla tuntuu olevan tapana, että lapsi on isovanhemman luona joskus yksin. Onko väärin, ettei lapsi koskaan tapaa mummiaan yksin? Miksi pitäisi tavata? Tottakai voisin pakottaa itseni siihen, mutten keksi mitään pätevää syytä. En koe olevani tässä asiassa itsekäs vaan toimin niinkuin äitinä tunnen olevan parasta.

Omalla äidilläni on kyllä useinkin myös yökylässä, ollut vauvasta saakka.



Syy: Anoppi on ihan oikeasti sellainen adhd-tapaus, että en luota häneen pätkääkään. En ymmärrä miten on saanut neljä omaa lastaan elävinä aikuiseksi. Saattaisi siis hyvinkin esim. ajeluttaa lasta päältäajettavalla ruohonleikkurilla, hyppiä puusta, leikkiä tulitikkuleikkejä tai lähteä kuljettamaan autolla ilman turvaistuinta. Tolkku ja itsesuojeluvaisto puuttuvat kokonaan.

Omat menot ja kiireet ajaa lastenlasten ohi, surullista.