Onko avoin yliopisto yhtä vaativa kuin " oikea" yliopisto?

Varsinaisen yliopiston vaikeus on enemmänkin siinä, että saa suoritettua kokonaisen tutkinnon graduineen ja sopivine sivuaineineen. Olin opiskeluaikanani muutamilla kursseilla, jotka olivat yhteisiä avoimen opiskelijoiden kanssa ja sellaisiksi oli ainakin siellä valittu helpompia kursseja. En tiedä onko näin muissakin oppiaineissa.

Avoimessa opiskellaan ihan samojen vaatimusten mukaisesti kuin yliopistoissa yleensäkin. Ne opinnot ovat siis ihan kelpoja.



Perusopinnot ovat yleensä kohtuullisen " helppoja" . Aineopinnot jo vähän haasteellisempia. Sen pitemmällehän avoimessa ei juuri voi opiskella. Periaatteessa siis kandin opinnot voi suorittaa, mutta kandin paperit saa vain varsinaisen yliopiston puolelta.



Jos on suorittanut riittävän paljon avoimessa opintopisteitä, voi päästä " avoimen väylää" pitkin varsinaiseksi opiskelijaksi, jolloin siis voi suorittaa tutkinnon.

ja tiedän, että kurssien materiaalikin on samoilla opettajilla sama molemmilla puolilla.



Ja, minäkin koin, että perusopinnot ovat olleet helppoja (kokemusta monesta tiedekunnasta). VArsinainen maisterintutkinto vaikeutui siinä aineopintojen ja varsinkin syventävien opintojen aikana, kun enää ei kirjallisuus ole pelkästään suomenkielistä, ja tenttikysymyksetkin alkoivat mennä niin vaikeiksi, että en aina tiennyt, mitä kysyttiin (opettajat tahallaan käyttävät ainakin kasvatustieteellisessä kysymyksissään sivistyssanoja ja muita alan termejä, jotka on pakko osata jos meinaa pärjätä).

tenttikirjallisuus suomenkielistä, ei ole yhdelläkään kurssilla vielä ollut. Helpoksi koen. Jotenkin hämäävää, että pääsykokeet on tehty aivan toisentyyppisiksi kuin mitä yliopiston tentit tuntuvat olevan.

Siis nuo perusopinnot. " Rämmin" yliopiston puolella muutaman kurssin kasvatustieteen perusopinnoista, arvosanalla 2. Siirryin avoimeen ja HUPS, lopuista tulikin nelonen. Ja miten? tekemällä jokin essee...