Argh, äiti se osaa piristää :/

Oma äitini siis. Kysäisi, että " Ei kai vaan tuo sinun masusi ole pyöristynyt?" Vastasin, että juu onhan se, mutta ihan tuon 2-vuotiaan jäljiltä vieläkin (en ole saanut sitä löllönahkaa urakoitua pois). Siihen äitini huokasi " HYVÄ!" (olen yh...) ja jatkoi " Niin, tai siis ei tietenkään ole hyvä että on muuten vaan pyöristynyt! Siinä joutuukin kovasti tekemään töitä ennen kuin sen takaisin entisiin mittoihin!" Ja tämä sen jälkeen, kun oli ensin pohtinut, että olenkohan edellisessä elämässäni ollut kenties hevonen kun mulla on nilkoissa sellaiset omituiset kuivat rustoiset kohdat.... Olipa oikea itsetunnonkohotusvisiitti ;)