Mitä tekisit jos lapsesi sanoisi sulle, että ei halua olla kanssasi missään tekemisissä?

t. neljän äiti jonka jo murrosikäiset lapset ovat sanoneet jos mitäkin ja aina olen vastannut että minäpä välitän, olen huolissani, rakastan jne. ja aina ollaan palattu ' normaaliin' suhteeseen.

Vierailija:

Mitä tekisit jos lapsesi sanoisi sulle, että ei halua olla kanssasi missään tekemisissä

ja kyse olisi isommasta kuin aivan leikki-ikäisestä lapsesta. Lapsi ei tottelisi sinua lainkaan, ja mieluummin olisi jäähyllä koko ajan kuin sinun kanssasi.

- ja ikääkin alkaa olla sen verran, että pieniä hetkiä pitäisi osata viihdyttää jo itseään. Lapsi on koulussa.

Tuossa iässä sanotaan ja kuohutaan paljonkin asioita, jotka sitten muuttuvat kun kuohuntvaihe menee ohi.

Antaisin kuitenkin lapsen ymmärtää, että välit säilyvät sinun puoleltasi ja olet valmiina vastaanottamaan lapsen " takaisin" sitten kun hän sitä haluaa. Ystäväni tyttö eleli vuoden isänsä luona, äitiinsä suuttuneena ja sitten palasi takaisin.

pitkä ja aikaavievä (ja hermoja) prosessi, mutta ilmiselvästi lapsi tarttee /hakee nyt kovempia otteitta eli selkeitä rajoja elämässään.

Ole kärsivällinen ja pidä kiinni siitä että sinä olet aikuinen joka on lapsen turva ja tuki, mutta myös se jolla on päätäntävalta alaikäiseen.

Räyhäämään ei kannata alkaa eikä uhkailuihin, ole päättäväinen ja hae vaikka apua perheneuvolasta.

yrittäisin keskustella lapsen kanssa. Tekisin myös selväksi, että minua ei haukuta ja nimitellä muuten vaan, vaan asioista pitää pystyä keskustelemaan.



Muutenkin sanoisin, että kyseessä ei ole lapsen päätös siitä näkeekö hän vanhempaansa, vaan näin toimitaan joka tapauksessa. Ja tietysti sen, että lapsi on aina rakas.

kaikki olisi vain " emmä tiedä, emmähaluu, emmätiedä"