Surettaa 11-vuotias minipoika
Hän on vain 135 ja muut luokkalaiset ovat suunnilleen päätä piempiä. Nyt vuoden sisällä on kasvanut enemmän siis kasvu nopeutunut mutta surettaa katsoa kuinka poika kärsii tilanteesta. Kyseessä keskosena syntynyt kaksospoika, onkohan toivoa enää, vai missä vaiheessa alan kovistella lääkäreitä?
Kommentit (5)
Mun poika on aina ollut lyhyt. Minä olen 158 cm pituinen ja mieheni 170-senttinen joten johan tuo on geeneissä. Lisäksi on joulukuussa syntynyt ja luokkansa nuorin eli jo senkin takia taas lyhempi. On luokkansa lyhin mutta häntä asia ei ole haitannut. On nyt viidennellä luokalla. Meillä on suvussa muutenkin lyhyitä ihmisiä joilla on itsetunto kohdillaan, ehkä on saanut siitä hyvää mallia, tiedä sitä sitten. Ja luokkakaverinsa on tosi kivoja, hyvä luokkahenki jne.
Oli varmaan ysillä jotain 150cm tai jopa alle. Sattumalta näin hänet kesällä, hän tunsi minut, mutta minä en häntä. Tää poika (mies siis nykyään) oli varmaan jotain 190cm! Siis järkytys! Mä en voinu uskoa silmiäni! Eli ei välttämättä hätää vielä! Mutta puhu lääkärille jos asia huolettaa!
Peruskoulusta pääsevät pojat on yleensä 150-senttisiä mutta tulee vielä parikytsenttiä lisää seuraavana noin viitenä vuotena.
3
Vaikka on painanut melkein 5 kiloa syntyessään.
Kasvoi siinä 16,5 vuotiaana yhdessä kesässä pojasta " mieheksi" . En tunnistanut veljeäni, kun en ollut 3-4kk nähnyt. Nykyään 19v on pitkä ja leveä, varmaan kaksi kertaa minun kokoiseni.
Ja sitten myös päättyy. Kannattaa ehkä alkaa selvittämään lääkärissä, jos murrosiän merkkejä pyrkisi siirtämään hormoonihoidolla, jotta ehtii kehittyä ennen sitä pituudessa tavallisella tapaa.
Näin ohjeisti yksi äiti minua, kun hänelle oli lapselle tullut varhainen murrosikä. En tiedä, miten pätevää ohjetta on lääketieteellisesti. Aina kuitenkin kannattaa jutella lääkärille, et antaisi ikinä itsellesi anteeksi, jos tuota " häpeäisit" .