Sairastin syömishäiriötä 10 vuotta, koska äitini tuputti!

Lapset osaa syödä juuri oikean määrän yleensä, jos syömisestä ei tehdä rumbaa, sambaa ja salsaa.

Ja yritti pakottaa syömään " terveellisesti" . Opin vihaamaan ruokaa ja syömistä.

ei lähde mukaan, se ei jaksa nirsoilla sen enempää. Lapsille ei tarvitse mitään etanoita ja sammakonreisiä aina maistattaa jos ne tuntuu vierailta, mutta tavallisesta kotiruuasta selviää kyllä jos ei lähde diivan oikkuihin mukaan.



Lapsi ei kuole nälkään ruokapöydän ääressä.

Anoppi ei voi ymmärtää miksi 4v. lapseni kieltäytyy syömästä heidän luonaan ollessaan, hän ei usko kun sanon että kotona lapsi syö ihan hyvin kun asiasta ei tee mitään numeroa. Mummi työntää väkisin ruokaa lapsen suuhun, kieltäytyy antamasta vihanneksia ennenkuin lautanen on tyhjä jne. Lapsi tekee totaalisen lakon ja istuu nälkäisenä mieluummin kun ei saa ottaa sen verran kun itse tahtoo.

Hän on niitä sota-ajan lapsia, joita on rakastettu läskisoosilla ja letuilla. Normaalisti ruokakaappi oli lukossa, mutta jos teki jotain hyvää - sai 150 lettua, jos oli munia.

Lapsi ei olisi halunnut syödä kun itketti niin kovin.



ap