Mua niin surettaa ja itkettaa yksi ihminen jonka tunnen. On kovin itsetuhoinen ja epavakaa, myos vakivaltainen muitakin kohtaan.

Kuitenkin todella onneton, kuin eksynyt lapsi pohjimmiltaan. Hakee lohtua, hyväksyntää, jotain joka rakastaa ehdoitta, vaikka onkin jo aikuinen.



Jo pidempään tämän ihmisen elämä on minua mietityttänyt. Nyt sain tietää että hänen lapsuudestaan enemmän. Äitinsä ja isänsä elivät kovin riitaisessa suhteessa. Lapsi syntyi keskelle riitaa ja eripuraa. Lapsi oli isin poika, mutta kun lapsi oli vasta vauveli niin vanhemmat eros ensimmäisen kerran. Äiti muutti pojan kanssa toiselle paikkakunnalle ja poika sai uuden päivähoitajan. Oli ollut hoidossa jo noin 2kk ikäisestä saakka (on syntynyt 70-luvun alkupuolella jolloin tämä ei ollut kovin harvinaistA). Tämä päivähoitaja muuttikin muualle noin puolen vuoden päästä ja poika pistettiin sitten päiväkotiin. Ehti olla pk:ssa jokusen kk:n kunnes äiti ja iskä muuttivat taas yhteen. Lapsi oli onnessaan isän läheisyydestä ja tyytyväisempi kuin ikuna. Äitikin tuntui saaneen tasapainoaan takaisin. Tätä kesti vajaa pari vuotta kunnes vanhemmat taas eros. Olivat erossa jonkin aikaa ja sitten muuttivat taas yhteen, erotakseen kohta taas uudestaan. Joka kerta kun vanhemmat palas yhteen niin pojalle oltiin sanottu että enää ei iskä muuta pois ja nyt ollaan onnellisia ja niin kuin muutkin perheet. Poika kait uskoi ja pettyi aina. Suotamista ja huopaamista kesti siihen saakka kunnes poika oli noin 10v ja iskä muutti ulkomaille eikä enää pitänyt poikaansa sen jälkeen mitään yhteyttä. Äitillä miesystävät vaihtui ja osa näistä pahoinpiteli tätä poikaa. Oli muuttoja juuri kun poika oli saanut uusia kavereita jne.



Todella hirveän surullista. Lisäksi tyttöystävä jota hän rakasti todella paljon, jätti hänet ja hetipian meni naimisiin toisen miehen kanssa ja perusti tämän kanssa perheen.



Kuulin tämän kaiken ihmiseltä joka tietää tästä miehestä kaiken koska on lähisukua, ei kuitenkaan vanhempi.



Tuntuu niin pahalta. Tämä ihminen on ollut paha muille, todellakin paha. Mutta tunnen häntä kohtaan kovasti sääliä ja myötätuntoa.



Pitäkää hyvää huolta lapsistanne! Lapsuus on koko elämän perusta!