Eikö todellakaan kannata vaihtaa miestä?

onhan se noinkin, olettaen että miehessä ei ole mitään " varsinaista vikaa" eli ei juopottele, ole väkivaltainen, käy vieraissa tms. vaan kyse on pelkästään parisuhteen väljähtymisestä.



jokaisessa parisuhteessa käy noin, ennemmin tai myöhemmin. ja jos nyt lähdet hakemaan sitä suurta huumaa niin luultavasti löydät itsesi parin vuoden päästä taas samoista fiiliksistä... mikään rakastuminen ei kestä ikuisesti vaan arki tulee tappavan varmasti kuvioihin AINA.



mieluummin kannattaisi yrittää löytää se alkuaikojen kipinä oman ukon kanssa uudestaan kuin lähteä vaihtamaan muuten hyvää miestä.

tai riippuu kuinka kirjaimellisesti tuon sanontatavan ottaa.



Erosin ja löysin uuden suhteen. Vaikka se suhde nyt on ohi, opin siitä paljon, kuin olisin avannut silmäni vuosien jälkeen. Tunsin tunteita, joita en uskonut voivani enää tuntea. Tunsin luottamusta toista ihmistä kohtaan, pystyin tuntemaan ettei minua jätetä pulaan ja tukenani ollaan. Jos voisin kääntää kelloa taaksepäin, olisin eronnut jo aiemmin.



Jos tuntee, että on kaiken omissa käsissään olevan suhteensa eteen tehnyt, turha siinä on kituuttaa.

uutta kehiin vain.

ap

etkä rakasta häntä mutta silti pidät häntä " varattuna" . Jos teillä on lapsia, hekin tulevat ennemmin tai myöhemmin tietämään syrjähypyistäsi.



Mitä oikein odotat AP? Sitäkö että joku toinen tulee ja voit hypätä suoraan sylistä syliin :/ Osoita nyt sen verran selkärankaa että lähdet ilman että sinulla on jo toinen valmiiksi katsottuna.

Etkö osaa ajatella eläväsi ilman miestä? Ainakin sen aikaa, että se uusi ihastus/rakkaus tulee elämään. Tämä jakso voi kestää vuosiakin.

samaa kuin alkutilanteessakin.



Ainut ero on se, että olet satuttanut matkan varrella monia ihmisiä.

ja kakkoselle, ei onneksi joka suhde tuollaiseksi mene ajan kanssa. Asialle on tehtävissä paljonkin.