TOSI TUKALA TILANNE UUSPERHEESSÄ...=((

Uskon niin ettei tälle lapselle ole rajoja laitettu koskaan elämässään ja tässä on seuraus.



Mitä ihminen kylvää sitä hän niittää.

elämä. Siinäpä meille kasvaa yhteiskuntaan oikea pikku minä-minä tyränni.



Aikuinen asettaa rajat ja nimeonomaan ne aikuiset jotka asuvat samassa kodissa. Samassa kodissa asuva aikuinen ei ole vieras vaikkei biologinen sukulainen olisikaan. Te olette perhe.



Ilmeisesti teidän pitäs kaikkien kasvaa...

Niin ei missään nimessä _lapset_ saa näin isoissa asioissa päättää! Ei kuulosta ollenkaan terveeltä. Onko tyttö ihan normaali, pitäiskö se laittaa jollekin ammattilaiselle juttelemaan, ihan yksin. Sen lisäksi voitte käydä erikseen perheenä. Millainen miehesikin oikein on kun antaa näin tapahtua?

Muuttakoon MIES lapsineen SINUN luokse, peli kääntyy ihan toiseksi. Teini on SINUN reviirillä ja SINUN säännöillä.

pakkoko tuo on MIEHEN perässä kulkea.

Ottaisin yhteyttä tytön kouluun, kuraattorille tai perheneuvolaan. Eli mukaan vedettäisiin asiantuntijat, joille kerrottaisiin kaikki varastamiset ja kiusanteot mitä tyttö on tehnyt sinua kohtaan.



Tytölle ette missään tapauksessa anna periksi. Miehen täytyy laittaa tyttö ojennukseen. Tarvittaessa kotiarestia tms.



Miettikää miltä tytöstä tulee aikuisena tuntumaan, jos hän on tuhonnut vanhempiensa uudet ihmissuhteet?! Älkää antako likan tehdä sitä!



Kuten joku jo sanoikin, niin puhukaa tytölle, mutta myös ne sossun tädit tms mukaan kuvioon. Tyttö voi vähän säikähtää, kun asiasta tehdäänkin julkinen.

Inhosin isäni naisystävää ja äitini silloista miestä aivan ilman mitään syytä. Nyt hieman vanhempana pidän isäni naisystävästä ja toivoisin, että äitini löytäisi elämäänsä miehen. Näin se mieli muuttuu kun hieman kasvaa:)



Tyttö todennäköisesti pelkää, että isä rakastaa sinua enemmän kuin häntä ja siksi yrittää saada sinut muuttamaan pois (missä näköjään on onnistunut).



Auttaisi varmasti, jos tytölle kerrottaisiin, että hän on isänsä elämässä tärkein ja kaikki muu tulee vasta hänen jälkeensä.

tai sen alusta, mies muutti meille kun tyttäreni oli 8, lapsen biologinen isä ei ole kuvioissa mukana, joten lapsi ei mene isälleen viikonloppuisin vaan on aina kotona.



Alku sujui ongelmitta, kriisi tuli vasta vuoden päästä. Tyttö temppuili, huusi, raivosi, valehteli jne. Teki ihan mitä tahansa että sai miehen suuttumaan, mies oli jo muuttamassa pois. Puhuimme miehen kanssa avoimesti kaikesta, mies kertoi että pelkää sitä jos tyttö vaikka valehtelee et mies lyö minun poissaollessani tai että mies jättää ruokkimatta tms. Mies muutti vähksi aikaa sitten pois, reissasimme kahden kodin väliä.



Tyttö näki ettei häntä unohdeta, eikä kuitenkaan pysty rikkomaan parisuhdetta. Sitten päätimme hankkia uuden yhteisen kodin ja kaikki kolme keskustelimme asiasta, sitten mies sanoi tytölle et sinä olet lapsi ja me aikuisia, sinulla ei ole toisia vanhempia vaikka mitä tekisit. Etkö halua äitisi olevan onnellinen, kukaan ei vie lapsen paikkaa kotona jne. Kumma kyllä temppuilu on historiaa, mitä nyt murkkuiän kriisit pukkaa päälle.



Tästä on nyt 4 vuotta, tyttö sanoo miestä isäksi ja pikkusisaruksia on tullut kaksi. Tyttö joskus itsekkin nauraa itselleen ja muistelee kuinka jaksoi temppuilla. On myös viisaana todennut että olipa hyvä ettette eronneet koska nyt hänellä on kaksi ihanaa sisarusta.



Ap, sano miehellesi että lapsi ei määrää eikä pompota, tai sitten etsi sinä uusi mies. Sillä mies joka antaa lapsen määrätä elämää on tosi LAPANEN.

Ap on tunkenut toisen perheeseen ja kotiin, on lapselta normaali reaktio tavallaan vastustaa sitä. Mielestäni tässä tapauksessa isän kuuluisi ottaa hiukan kovempi linja ja keskustella tyttönsä kanssa. Tai jospa hän haluaakin ap sinut pois kotoaan??

En osaa neuvoa, kun ei ole tuollaisesta kokemusta, mutta sanoisin että jos mies ei saa lastaan kuriin, et sinäkään saa. Silloin ainoa vaihtoehto on varmasti muuttaa pois.

eli ei tullut toimeen äitinsä uuden miehen kanssa.



En usko että tulee toimeen kenenkään kanssa. =(

Harmi vain, jos ihana mies joutuu sinkkuilemaan tytön takia...



Mieluummin muutan pois, kuin rikon isän ja tyttären välit. Koska mies joutuu hankalaan tilanteeseen, kun joutuu olemaan molempien " puolella" .



Sovittiin, että tapaillaan, ja reissataan kahden kodin välillä. Ei auta muu.



ap

Anteeksi nyt, mutta eikö loukkaa? Aika tossukka.

Toki ymmärrän että tuollaiset tilanteet voivat olla todella inhottavia ja vaikeita ja ymmärrän että olette katsoneet parhaimmaksi muuttaa kahteen kotiin.

Enpä haluaisi olla tuollaisessa tilanteessa.



En kuitenkaan ymmärrä että teini-ikäinen saa päättä noin isoista asioista isänsä puolesta. Pikkasen rajoja voisi asettaa. Miksi isä pelkää tytärtään?



Kuinka nopeasti päätitte muuttaa yhteen? saiko lapset aikaa sopeutua tilanteeseen?

tyttö hakee nyt vastusta!! Aikuisen mallia.. Jos nyt saa tahtonsa lävitse niin mitä on sitten jatkossa? Ottaisin ensin miehen puhutteluun.. Eli puhuisin yhdessä linjan selväksi.. Sitten keskustelette kaikki kolme pöydän ääressä, muut lapset hetkeksi pois. Tyttö saa siinä teiltä kummaltakin jakamattoman huomion. Ja sitten keskustelette - itkette, tai nauratte, mutta puhutte asiat!! Kerrot mikä mättää, kysyt tytöltä mikä hänellä mättää, miten voisi kaikkien tilannetta parantaa.. Siis kaikkien!

Korostatte että kaikki haluatte asua yhdessä jne.. Kerrot että rakastat miestäsi ja kysy, mitä jos hän olisi samassa tilanteessa, eli mitä hän tekisi?? Pyydät ajattelemaan.. Jos sitten ei ratkaisua löydy niin en osaa sanoa.. mutta puhumalla pääsee yllättävän pitkälle!!

teidän aikuisten pitäisi olla aikuisia, ei sätkynukkeja.

Jos lapsi on saanut tahtonsa läpi jo äidin luona niin saako hän sen todellakin vielä teidän luonakin?

Tajuatteko mitä teette tytölle, minkä karhunpalveluksen jos nyt annatte asian olla? Tytöllä tulee olemaan todellisia vaikeuksia tulevassa elämässään.



Nyt otatte itseänne niskasta kiinni ja tiukka linja tytön kanssa: tytön on osattava käyttäytyä, sinusta ei tarvitse pitää mutta tytön pitää kohdella sinua hyvin ja kohteliaasti. Tytön täytyy tajuta, ettei hän voi määrätä aikuisten elämästä ja ohjailla muita oikuttelullaan.



Sinä et muuta mihinkään, tyttö sopeutukoon. Miehesi tulee olla vanhempi joka asettaa lapselleen rajat. Alkaa olla viimeiset ajat siihen.

Miksi lapsen vanhemmat pelkäävät tyttöä? Millä tyttö osaa kiristää vanhempiaan?



Jos tilanne ei teidän kesken selviä niin sitten neuvottelu perheneuvolaan, tilanne ei ole normaali (tytöllä liikaa valtaa perheessä)

Ei kyllä ole sille teiniraggarillekaan hyväksi tuollaisen käytöksen hyväksyminen. Perheterapia ehkä olisi ainoa mahdollisuus ottaen huomioon millainen nussukka tuo ukkeli on isänä, mutta tuskinpa lähtee ikinä setvimään tuota juttua.

Hänet pitää ehdottomasti pudottaa aikuisen roolistaan perheen lapseksi. Parhaiten tämä käy päinsä perheneuvolan avustuksella. Ja isältä vaaditaan todellista lujuutta. Jos isä ei ole halukas tätä tekemään niin erilleen muutto on tosiaan sitten seuraava oikea ratkaisu. Aika monet vanhemmat ovat valmiita lastensa pompoteltaviksi, sanovathan av-mammatkin tosi usein, että miehet vaihtuvat mutta lapset pysyvät. Lapselle sellalinen perhetausta on kuitekin iso karhunpalvelus. Lapsen pitää saada olla lapsi perheessä, ei pikkuvaimo.

Ja aikuiset tekevät kuten hän haluaa. Ja seuraavaksi hän vaatii vielä enemmän.



Te olette nyt jotenkin liian sisällä tilanteessa, ettekä näe kuinka naurettavaa tuo on. Ihan täällä tulee sellainen olo, että ei voi olla tottakaan, että vanhemmat muuttaa pois, jos teini käskee.

En kommentoi mitään ap:n tilanteeseen, kun ei ole kokemusta uusperheistä eikä vielä teineistäkään, mutta muistakaa nyt muut kommentoijat, että tunteet on sillä teinilläkin, jonka perhe on mennyt rikki ja uusi ventovieras tunkeutunut sekä äidin että isän luokse...

Tunnusta että kirjoitit ihan huviksesi ja halusit katsoa miten juttuun reagoidaan.